lauantai 11. maaliskuuta 2017

Kuilun partaalla

Kuilu aamulla
Pitkä talvi on vierähtänyt ilman minkäänlaista edistystä rästihommissa. Nyt olemme saaneet kuitenkin jotakin aikaiseksi. Talon keskellä on ylimmissä kerroksissa kapea käytävätila, jonka toisella puolella on tekninen kuilu. Kuilu tarvitsi jonkinlaisen oven ja peitelevyn yhdistelmän, mutta oikean ratkaisun löytäminen tähän tilaan on tuntunut hyvin hankalalta.

Lopulta päädyimme sahauttamaan Bauhausissa vanerilevyn palaset, jotka liimasin yhteen. Levyt maalattiin Uulan Into maalin sävyllä Karpalo, joka on todella lähellä Tierrafinon Ayers Rock savimaalin sävyä. Ovilevyn toiseen sivuun kiinnitettiin saranat, jotka propattiin kiinni betoniseinään. Pyykkikuilua varten ovilevyissä on luukut, joista pyykin saa pudotettua kuiluun.

Jotenkin ihmeen kaupalla saimme nämä levyt tänään asennettua ilman suuria kommelluksia. Tavallisesti puuhailumme on Pikkukakkosen Pat ja Mat -ohjelman veroista touhua.


Kuilu illalla


Yläkerran ovilevy
Kuilu&IV-kanavia olohuoneen suunnasta

maanantai 6. helmikuuta 2017

Kokemuksia ensimmäiseltä vuodelta - osa 3. Mitä tekisin toisin

Tähän olen koonnut pikkujuttuja, jotka nyt ratkaisisin toisin tai ainakin harkitsisin muiden vaihtoehtojen tutkailua. Meillä on vielä kaikenlaista 'prosessissa' ja todo -listalla, joten tämä on ehkä tälläinen välivaiheen listaus. Toisaalta kaikkeen tottuu ja omia käytäntöjä muuttaa ympäristön mukaan, joten ehkä tästä myös puuttuu jotakin mikä olisi listalle aiemmassa vaiheessa päätynyt.

Sähköt

- Yleensä ulkovalojen kytkimet on nostettu tavallisia kytkimiä korkeammalle, mutta yhdessä ovenpielessä tämä unohtui. Nyt ulkovalo on monesti turhaan päällä.

- Yhden pistorasian olisi voinut laittaa lisää (klassikko). Kalustussuunitelmat tuppaavat aina muuttumaan matkan varrella, mikä vaikuttaa sähköihinkin.

- Liiketunnistinten paikat olisi pitänyt ehtiä tarkistaa paremmin. Sähkärit tykkäävät laittaa kaikki aina keskelle kattoa. Parempi paikka olisi ollut lähempänä ovea, jolloin liikkuminen eteisessä ei sytyttäisi tuulikaapin valoa. Nyt olemme aina laittaneet lasioven kiinni, jottei tunnistinvalo syty illalla turhaan.

- Auton lämmitys on nyt katkaisijan takana. Usein katkaisijan kääntäminen off tilaan unohtuu. Ajastinkytkin olisi parempi ja asia on siirretty todo listalle.

- Tietyt valaistut alueet ovat näkymien päätteitä ja kuuluisivat luontevasti kahteen erilliseen kytkimillä hallittavaan alueeseen. Näihin olisi kannattanut miettiä tuplavalaistusta, jotta näkymän pääte olisi aina valaistu.

- Ovikello - etsin mukavaa ovikellonappia, mutta en löytänyt. Hieman myöhemmin havaitsin, että markkinoille oli tullut Spore -merkkinen ovikello, joka on juuri etsimäni kaltainen.

LVI

- Keittiön altaassa olisi kätevää olla pyöreämpi pohja. Tasapohjaisen altaan pohjalle jää helposti kaikkea mähmää.

- Jakotukeille on näköjään olemassa siistejä valmiskaappeja. Olisikohan se korvannut juotosbetonikorokkeen?

- Keittön hanan ulosvedettävää juoksuputkea on kehuttu. Omaa kokemusta tuollaisen käytöstä ei ole, mutta nyt harkitsisin ehkä toiseenkin kertaan.

- Käyttövedessä voisi olla kätevää olla magneettiventtiili, jonka voisi sulkea ovensuun kytkimestä. Nyt suljemme käyttövesikierron kellarin hanasta, jos olemme pidempään poissa. Muistaakseni luimme jostakin vakuutusasioita käsittelevästä jutusta että käyttövesi täytyy sulkea pidemmän poissaolon ajaksi.

- Kellarin työhuoneen lämmityksessä olisi saanut olla enemmän tehoja. Kellarin varastotilassa lattialämmitystä ei olisi tarvittu ollenkaan; se on lämmin muutenkin.

- Takan korvausilma olisi kannattanut ottaa suoraan ulkoa eikä kulvertin kautta - Tämä muutos on tekeillä


Muut

- Kellarin kodinhoitohuoneen yhteyteen olisi kannattanut tehdä vaatehuone. Nyt vieressä on iso varasto, josta olisi hyvin voinut lohkaista tilaa vaatteille. Alunperin tilan piti olla puolilämmintä varastoa. Talven kokemusten perusteella tila on kuitenkin aina +21 asteen lämpöinen vaikka lattiakierto on kiinni. Jakotukista ja maalämpökoneesta tulee tilaa lämmittävää lämpöä riittävästi. Jonkinlaista vaatesäilytystä olen jo alkanut rakentaa varastotilan puolelle.

- Kodinhoitohuoneeseen tulevat LVI tilavaraukset olisi pitänyt huomioida paremmin.

- Yläkerran lattialaudat olisi hyvin voineet olla 28mm, sillä lattialämmitys ei ole juuri koskaan päällä yläkerrassa. Nyt laudat ovat vain 21mm, kun lattialämmityksen asennusfirma oli sitä mieltä ettei paksumpia voi laittaa.

Sitten on näitä unelmia joista täytyi luopua tilan- tai rahanpuutteen takia.

- Kulvertin ilman esilämmitys maakanavassa
- Kylmäkellari
- Kasvihuone
- Isompi ja syvempi piha-allas
- Arkieteinen
- Takka kellarin työhuoneessa
- Pihasauna, jossa olisi pieni vierashuoneeksi sopiva saunatupa
- Puusepän tekemät keittiökaapistot (alla kuva unelmieni keittiöstä)
- Japanilainen Ofuro kylpyhuone...oijoi; ainakin kuvissa niin kaunis. Itse olen Tokiossa perinteisessä majatalossa kokeillut vain lattiaan upotettua kivikylpyammetta.

















maanantai 9. tammikuuta 2017

Rakentamisen turhat normit?

Asumisen pitäisi olla kohtuullisen hintaista. Uusista asunnoista kohtuullinen hinta on kuitenkin kaukana ja mitä lähemmäs Helsingin keskustaa edetään sitä kauemmas kohtuullisuus loittonee. Yhtenä edullistamiskeinona on esitetty rakentamista säätelevien turhien normien purkua. Vuodenvaihteeseen ajoittunut matka ja airbnb:n kautta vuokrattu asunto antoi inspiroivan näkökulman rakentamista edullistavaan normien purkuun.

Lähtökohtana on tietysti tehokas rakentaminen. Tehdään tiiviisti korkeita rakennuksia. Jätehuolto vie tontilla vain turhaa tilaa. Jäteastiat voivat pyöriä kätevästi kadulla ja lajitteluhan on turhaa. Lasten leikkipaikkakin on tontilla turha. Hissi on turha, muuttakoon huonojalkaiset pois tai pysyköön asunnossaan - kyläilemäänkin niiden on turha tunkea. Porraskäytävän poistumistiemitoitus on turha - parvekkeeltakin voi hypätä ja potilaan saa sieltä kätevästi heitettyä alas - turha kanniskella paarien kanssa. Poistoilmakanava kylppärissä on turha, ikkunan saa kuitenkin auki. Pyykinpesukoneelle on turha varata paikkaa sisältä, sehän mahtuu hyvin parvekkeelle. Yhteinen lämmitysjärjestelmä on turha, jokainen järjestäköön omansa jos tarpeelliseksi katsoo.

Näillä keinoin saataisiin Suomessakin asumisen hintaa alemmas.

No - oikeasti oma näkemykseni on, että turhia normeja ei juuri ole vaan ne ovat syntyneet helpottamaan erilaisia arjen toimintoja. Joidenkin normien poistaminen voisi laskea asumisen välittömiä kustannuksia, mutta nostaa yksilölle tai yhteiskunnalle koituvia välillisiä kustannnuksia. Teknologian murros voi kuitenkin olla sellainen tekijä, joka vaikuttaa myös normeihin. Yksi esimerkki voi olla liikkumisen murros, joka vaikuttaisi autopaikkatarpeeseen. Ja oikeasti esim. pyykinpesu parvekkeella on ihan kätevä järjestely etelän mailla - sinnehän ne pyykitkin ripustetaan kuivumaan ja pakkanen taitaa olla hyvin harvinainen vieras.

keskiviikko 4. tammikuuta 2017

Liikenteen mullistus omakotirakentajan kannalta

Omakotirakentajan haasteena on, että pitäisi katsoa pitkälle tulevaisuuteen niin oman perheen kuin koko yhteiskunnan osalta. Viime aikoina on puhuttu kovasti liikennettä koskevista suurista muutoksista. Uusi teknologia ja arvojen muutos mahdollistavat liikenteen muuttumisen palveluperusteiseksi. Tämä näkyy jo nyt erityisesti pääkaupunkiseudun nuorissa, jotka ajavat ajokortin entistä harvemmin.

Itsekään en saa autosta erityisiä kicksejä ja odottelen mielenkiinnolla millaisia palveluja pääkaupunkiseudun vuokra-automarkkinoille tulee. Toistaiseksi vanha automme tarjoaa edullisia ajokilometreja, mutta niiden päättyessä x vuoden kuluttua, yksi omasta mielestäni varteenottettava vaihtoehto olisi luopuminen omasta autosta. Työ- ja harrastematkat tehdään jo nyt pääosin kevyen liikenteen voimin. Julkiset yhteydet ovat ihan hyvät ja niiden pitäisi parantua lähivuosien liikennehankkeiden myötä.

Olenkin jo pohdiskellut autokatokselle uusia käyttötapoja. Pyörät siirtyisivät auton paikalle katoksen etuosaan. Sitten voisi tehdä puolikorkean tilanjakajan, joka toimisi samalla polttopuiden säilytyspisteenä. Toiselle puolelle tuolien ympäröimä pöytä. Katoksen reunoille joitakin lasiseinämiä, jotka toimisivat minikasvihuoneina.

Jos nyt on rakennuttamassa omakotitaloa kohtuullisten liikenneyhteyksien alueelle, on varmasti hyvä pyöritellä mielessään myös näitä mahdollisia tulevaisuuksia. Mitä muita käyttötapoja autotallille ja katokselle olisi ja kannattaisiko niitä huomioida jo nyt jotenkin esim. rakenteiden osalta. Vaikka itse olisi innokas autoiluharrastaja ja arvostaisi jokaista auton säylyttämiseen sitoutettua euroa, tuleva omistaja saattaa nähdä autonsäilytystilan yhtä relevanttina kuin hevostallin. Myyntitilanteessa onkin hyvä, jos pystyy esittelemään autonsäilytyspisteen 'joustavana, monia mahdollisuuksia tarjoavana tilana'.

sunnuntai 1. tammikuuta 2017

2016 Energiankulutus

Kissankäpälän kulutus vihreillä pylväillä
Sininen viiva kuvaa lämpötilaa
Vihreä viiva kuvaa verrokkien kulutusta
Vuosi 2016 oli ensimmäinen kokonainen kalenterivuosi, jolloin Kissankäpälä on ollut asuttuna. Mitään suuria yllätyksiä tämä ensimmäinen vuosigraafi ei itselleni tarjoa, kun olen seuraillut kulutuslukemia aktiivisesti läpi vuoden. Sähköenergiaa ostimme 8587 kWh. Kuusipaneelisilppua poltimme n. 3,5m3. Kahdessa ylimmässä asuinkerroksessa läpötilat ovat olleet talvella 21 asteen yläpuolella. Puunpolton tavoitteena kun on ollut lisälämmön tuotannon lisäksi myös tyhjentää pihaa puunyssäköistä. Jos tasaisimme sähkölaskun koko vuodelle, summa olisi n. 80 eur/kk. Neljän hengen taloutemme vesilasku on n. 30 eur/kk, kiinteistövero 74 eur/kk ja jätemaksu 20 eur/kk. Jätemaksua kasvattaa hiukan se, että tonttimme ei ole ihan kadun vieressä. Nuohousmaksu koko vuodelle jaettuna on 3,4 eur/kk. Yhteensä kuukausittaiset asumiskulut ovat siis n. 207 eur/kk. Lisäksi tulee tietysti vielä kotivakuutus ja lainan lyhennys korkoineen.

perjantai 2. joulukuuta 2016

Marraskuun energiat ja lähes valmis vuosigraafi

Marraskuussa energiaa kului 735 kWh. Käppyrät noudattelevat jotakuinkin ulkolämpötilan (sininen viiva) muutoksia. Joukosta kuitenkin erottuu myös päiviä, jolloin on pyykätty, kuivattu ja käytetty sähköuunia tavallista enemmän. Pikku takkaa olemme polttaneet päivittäin, jotta saamme pihalla möllöttäviä valkoisia paneelisilppusäkkejä pois silmistä.








Myös koko vuoden osalta noudatellaan aika mukavasti lämpötilojen graafin peilikuvamuotoa. Tosin lokakuun kulutus oli suurempaa kuin marraskuun, vaikka lämpötila oli selvästi korkeampi. Kissankäpälän luvut on tässä esitetty vihreinä pylväinä. Verrokkitalojen luvut vihreällä viivalla.

keskiviikko 23. marraskuuta 2016

Iltasadun aikaan

Miehellä on iltasatuvuoro, joten päädyin kokeilemaan uutta kameraani. En todellakaan ole mikään kuvausekspertti, joten kameran mukana tullut Rajalan Digijärkkärikurssi tulee tarpeeseen. Täytyy vain etsiä sille aika kalenteristani.

Täytyy myöntää etten ole yleensä järin innostunut tyypillisistä arkkitehtuurikuvista. Kodit tuntuvat edustusasunnoilta, joissa ei asu kukaan tai asukas on aina sama persoonaton hahmo samoin huonekaluin. Pidän enemmän jännitteisistä kuvista. Kuvista, joissa ihminen on läsnä poissaollessaankin. HSn Hannes Heikuran kuvat öisestä Helsingistä ovat itselle sellaista kuvastoa, jota jaksaisi tutkailla kauemminkin.

Sisustuslehtien ja blogien kuvissa minua taas ärsyttää nykyinen muoti, jossa kaikki on ylivalotettua ja alisaturoitunutta. Blääh. Pitää varmaan mennä nukkumaan netissä narisemisen sijaan. Itsehän ei tietenkään jaksa käsitellä kuviani yhtään mitenkään...mutta jospa kurssin jälkeen innostuisi paneutumaan kuvauksen saloihinkin. Kerran muistan kyllä nähneeni kivoja kuvia suomalaisten kotien sisustuksista. Suunnittelijana oli Hanni Koroma.