maanantai 18. kesäkuuta 2018

Puolivalmis sauna

Tänään putkimies kävi asentamassa vesikalusteita. Suihkun puolelle tuli juoksuputkellinen suihkusetti, koska vieressä on kattoterassi kasvatuslaatikoinen, jonne täytyy viedä kasteluvettä

























Ikkunan alle tuli pieni rättipatteri. Sähkömies täytyy vielä kutsua paikalle tekemään valaisinasennuksia (roikkuva johto).

























Panelointia varten ostimme sähkönaulaimen, joka osoittautui ihan käteväksi pienissä tiloissa. Emme ole paneloineet aiemmin, joten oli iloinen yllätys, että onnistuimme näinkin hyvin. Erityisen tyytyväinen olen, että sain ratkaistua suurten huoltoluukkujen 'mekanismin' yksinkertaisella, mutta siistillä tavalla. Tervaleppää olevat lankkulauteet ovat vielä väärin päin. Takaseinällä olevassa tuloilmaventtiilissä on nyt väliaikaisesti metallinen venttiili. Katsotaan löydänkö joskin valmista ratkaisua puumateriaalilla 160mm halkaisijaltaan olevalle venttiilillle vai jatkanko askartelulinjalla.

























Kun saunan ovi sulkeutuu, tilasta on tarkoitus tulla perinteinen umpinainen hikimaja. Lankkulauteiden alle asennetaan perinteinen lasikupuinen ympäriinsä säteilevä valonlähde, johon tulee lämminsävyinen (2400-2700K) valonlähde.

























Meillä saunan lattia on keltaista laattaa, joten tavoitteena on, että lämmin keltainen hehku siilautuu lakkujen lomasta.












Sauna on todellakin oma hämyinen maailmansa, sillä meille tulee umpinainen puuliukuovi. Liukuoviratkaisuun päädyin tilanahtauden takia. Toinen puoli ovesta on sormipaneelia ja se tulee suihkun puolelle. Ovi syntyi saunapaneelien jämistä. Mies kovin ihmetteli umpinaista ovea niin lupasin tehdä hänelle pienen ikkunan. Se toimii samalla kädensijana. Asennettaessa sitten selviää, kuinka kieron oven onnistuin tekemään.


tiistai 22. toukokuuta 2018

Saunassa

Kattoon tulee reilunkokoiset huoltoluukut














Kevään lämpö sai meidät taas palaamaan saunan pariin. Sauna on nyt eristetty, koolaukset tehty ja panelointi aloitettu. Saunan katto ja takaseinä tulevat olemaan tervaleppä sormipaneelia ja sivuseinät tavallista tervaleppäpaneelia. Aluksi suunnittelin saunaan kuusipaneelia, kuten muuallakin talossa, mutta kuusipaneelilla samantapainen ratkaisu olisi tullut kalliimmaksi. Kuusen okasaisuuden takia siitä on hankalaa tehdä tiiviimmällä kuviolla höylättyä rakennetta.

Helo Ring Wall





















Kiukaaksi olemme tilaneet Helo Ring seinäkiukaan. valintaan vaikuttivat seinäkiukaaksi suuri kivimäärä ja ohjaimen sijoittuminen etuseinään (toisin kuin kuvassa). Emme ole kovia saunomaan, joten karvalakkimalli riittää.


Kiukaan taustatuet















Lauteet on tarkoitus tehdä tervaleppälankusta; simppelisti kaksi seiniin kiinnittyvää tasoa. Saunaan on suunnitteilla puinen liukuovi. Katsotaan mitä saamme aikaan ja millä aikataululla.

Lauteiden asennustuet

lauantai 24. maaliskuuta 2018

Tuliko ekotalo?

Ihanteellinen ekotalo tuottaa oman energiansa. Lisäksi se on sijoittunut niin, että liikkuminen hoituu kävellen, pyörällä tai julkisella liikenteellä. Biojätteet käsitellään ekotalossa omalla tontilla ja muita jätteitä syntyy erittäin vähän. Kompostoiva käymälä kuuluu luonnollisesti palettiin. Ruoka voidaan tuottaa pääosin itse tai kerätä lähimetsistä. Ekotalossa käytettyjen materiaalien hiilijalanjälki on pieni ja tilat muuntuvat helposti erilaisiin tarpeisiin. Talomme ei täytä läheskään näitä kaikkia kriteereitä, mutta selvästi keskimääräistä pienempään ympäristövaikutukseen kuitenkin pääsemme.

Asuminen tuottaa kontolleni 310tn CO2. Tämä syntyy pääasiassa kotitalossähköstä ja maalämpöpumpun kuluttamasta sähköstä. Koko perheen osalta sähkönkulutuksemme on ollut 8500kWh/a. Sähkö on luonnollisesti tuotettu uusiutuvilla tavoilla. Lisäksi olemme polttaneet rakennusaikaista puupaneelisilppua n. 2m2 vuodessa. Takan valinnassa painoi sekä erittäin pieni koko että hyvä hyötysuhde (84%). Puhdas ja energiatehokas palaminen on tärkeää sekä omaa että naapureiden terveyttä silmällä pitäen. Rakentamisen alkuvaiheessa suunnittelin jopa vesitakkaa, mutta puiden kuljetus kaukaa ja ajatus ympäristön jatkuvasta savustamisesta muuttivat suunnitelmat maalämmön suuntaan.

Pieneen energiankulutukseen on päästy kompaktilla rakennuksen muodolla, maltillisella ikkunapinta-alalla ja energiatehokkailla rakenteilla. Koska talon lämmitykseen kuluu vain vähän energiaa, on elintapojen vaikutus kokonaisenergiankulutukseen merkittävä.

Meillä on puutalo, mikä pienentää koko rakennuksen elinkaareen kohdistuvaa ympäristövaikutusta, mutta betoniakin on talossa runsaasti. Betoni on kuitenkin lämpimän vaipan sisäpuolella ja toimii varaavana massana, millä on positiivinen vaikutus lämmitysenergian kulutukseen. Betonilattia mahdollistaa myös energiatehokkaan lattialämmityksen. Mietin myös savea lattiamateriaaliksi, mutta siitä tuntui olevan vielä tuolloin kovin vähän tietoa. Rakennusaikana ympäristökuormitusta pyritiin minimoimaan samanlaisilla logistisilla järjestelyillä, mitä kaupungitkin tekevät eli louhintajätteemme kuljetettiin suoraan viereiselle tietyömaalle. Aurinkosähköpaneelit ovat olleet harkinnassa, mutta ainakin vielä talon ympärillä on niin paljon korkeita puita, että katolle syntyy merkittävää varjostumaa. Lisäksi aurinkoenergian tuottama nettoenergia ei ole vielä ollut kovin hyvä, mutta tekniikan kehittyessä tilanne paranee koko ajan, joten aurinkoenergia on tarkkailulistalla.

Liikkuminen tuottaa minulle 1200tn CO2. Olen laskenut vuosiarvioon julkisen liikenteen käytön, yksityisautoilun ja yhden lentomatkan eurooppaan. Lapset siirtyvät toivottavasti tulevaisuudessa entistä omatoimisemmiksi julkisen liikenteen käyttäjiksi, jolloin liikkumisen ympäristökuormaa on vielä mahdollista pienentää. Lisäksi lentomatkailua on aina hyvä pitää tarkassa harkinnassa ja olemme pitäneet myös useiden vuosien lentoboikotteja.

Talomme sijaitsee julkisen liikenteen kannalta varsin mukavasti. Matka-aika kotiovelta Helsingin Kamppiin tai Helsinki-Vantaan lentoasemalle on 30min. Juna-asemalle on matkaa 2,5km ja Raide-Jokerin pysäkki tulee n. 1,2 km päähän. Tällä hetkellä lähimmät bussipysäkit ovat 550m (metron liityntälinja) ja 570m etäisyyksillä. Kolmas lähipysäkki on tulossa myöhemmin 250m päähän.

Jätteeet tuottavat minulle 62tn CO2 vuodessa. Olemme luultavasti aika tyypillisiä omakotiasujia. Biojätteet menevät kompostoriin ja lisäksi lajittelemme paperin, kartongin, lasin, metallin ja nykyisin myös muovin.

Ruokaa ei pienellä tontilla paljoakaan voi tuottaa, joten tältä osin talomme ei juuri kevennä ympäristökuormitustamme. Suunnitelmissa on kuitenkin harjoittaa tontilla myös kaupunkiviljelyä.

Vettä neljän hengen taloudessamme kuluu n. 100m3 vuodessa. Sadevesi kerätään talteen ja käytetään kasteluun puutarhassa.


Talomme resurssivirrat




















Ekotalon puutarhassa ei käytetä torjunta-aineita eikä ostolannoitteita, puutarhan rakenteet tarjoavat majapaikkoja eläimille, eri aikaan kukkivat kukat houkuttelevat perhosia ja hyönteisiä ja pihan lampi tarjoaa eläimille virkistyspaikan. Ekotalon kasvillisuudessa suositaan myös harvinaisia ja uhanalaisia lajeja. Ekotalo ei rasita ympäristöään ylimääräisellä valosaasteella ja ylöspäin suuntautuvalla valolla.

Itse ymmärrän ekotalon olevan talo, jonka ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäiset. Ihmisen kannalta ihanteellinen talo on kuitenkin myös sellainen, joka tukee ihmisten terveyttä. Ympäristöterveyttä edistävän talon sisätiloissa käytetään materiaaleja, jotka eivät ole terveydelle haitallisia. Materiaalien tulee myös luoda miellyttävä akustinen ympäristö. Meillä sisätilat ovat pääosin avointa puupintaa. Erittäin herkkä ihminen voi kokea havupuista erittyvät VOC päästöt haitallisina, mutta suurin osa ihmisistä pitää metsän tuoksusta. Lisäksi avoimet puupinnat makuuhuoneissa tasaavat sisäilman kosteutta ja tarjoavat akustisesti miellyttävän ympäristön. Lattiapintoina meillä on puun lisäksi myös silikaattikäsiteltyä betonia. Viimeaikoina betonissa olevat lisäaineet ovat nousseet esille, joten betonimateriaalin vaikutus sisäilmaan on tuntematon. Terveellisen talon valaistuksen intensiteetti ja spektrijakauma tukevat ihmisen tervettä biologista rytmiä ja päivisin sisään tulee runsaasti luonnonvaloa. Terveellisen talon ikkunoista aukeavat näkymät viherympäristöön, mikä laskee stressitasoa. Melun määrä on pieni ja piha tarjoaa rikkaan mikrobiympäristön. Kaupunkiviljelyn myötä asukkaiden mikrobikirjo pysyy laajana.

sunnuntai 4. maaliskuuta 2018

Helmikuun pörssisähkönkulutus


Alkuvuonna vaihdon sekä sähköntoimittajan että laskutustavan. Siirryin virtuaalioperaattorilta, joka alkoi vaikuttaa oudolta, Karhun voiman asiakkaaksi. Hintoja tutkiskelin jälleen sähkönhinta.fi palvelun kautta. Tämä palvelu on siinä mielessä hieman haasteellinen, että kärkisijoille pääsy houkuttaa käyttämään myös vippaskonsteja. Etsinkin perinteistä sähköntoimittajaa, joka pystyisi toimittamaan pienellä marginaalilla vihreää pörssisähköä. Meillä energiankulutus on tavanomaista vähemmän riippuvainen ilman lämpötilasta, joten pörssisähkö sopii meille hyvin. Perinteisissä operaattoreissa on myös se hyvä puoli, että pakettiin kuuluvat energiaraportit. Helmikuussa sähköä kului 875, 06 kWh, mikä on mielestäni pakkaskuulle yllättävän vähän. Syitä pieneen kulutukseen voi etsiä lyhyestä kuukaudesta ja hiihtoloman osumisesta ajanjaksolle. Hiihtoloma näkyykin notkahduksena kuvaajassa. Yksi tekijä on varmasti myös syksyllä tehty käyttöveden kiertonopeuden lasku. Lämmintä suihkuvettä tulee kuitenkin edelleen muutamissa sekunneissa, joten korjaus oli ehdottomasti hyvä toimenpide. Puita olemme polttaneet tänä talvena vasta 1,7 m3, joten puiden poltto ei pientä kulutusta selitä.  Huippukulutus 41,77 kWh/vrk ei osunut huippupakkasille vaan puuhaviikonloppuun, jolloin oli käytössä pesukone, höyrypuhdistin, sähköuuni, jne. Kovilla pakkasilla jätin uuniruoat pois ruokalistalta leikatakseni kulutushuippuja.

sunnuntai 25. helmikuuta 2018

Kesäkanoja


Kuvahaun tulos haulle kana

Toiveissa olisi hankkia joskus tulevaisuudessa kesäkanoja. Tälle kesälle suunnitelma ei onnistu, mutta mikäli mahdollista osallistun kesäkanakurssille. Lisäksi laitoin Espoon kaupungin ympäristöterveydelle kyselyn paikallisesta ohjeistuksesta. Sieltä sain seuraavanlaiset ohjeet:

Espoon seudun ympäristöterveys rinnastaa < 5 kanan pidon lemmikkieläinten pitoon. Kanojen pidosta on hyvä joka tapauksessa keskustella naapurien kanssa. Kukkojen kiekuminen usein häiritsee naapureita, joten niitä ei tulisi hankkia asemakaavoitetulla alueella. Kanojen pito tulee järjestää asianmukaisesti (kanoilla tulee olla vettä, ruoka, ja pääsy ”suojaan” auringolta / sateelta) ja piha-alueenkin pitää olla kohtuullisen kokoinen. Eviran sivuilla on ohje: Tavoitteena terve ja hyvinvoiva kana.
Lemmikkikanojen pidosta tulee rekisteröityä siipikarjan pitäjäksi, rekisteröitymislomake lähetetään alueen maaseutuelinkeinoviranomaiselle: https://www.evira.fi/tietoa-evirasta/lomakkeet-ja-ohjeet/elaimet/elainten-merkitseminen-jarekisterointi/


Espoon ja Kirkkonummen rekisteröinneistä vastaa Länsi-Uudenmaan maaseutuhallinto. Maaseutuasiamiesten yhteystiedot löytyvät alla olevasta linkistä:
http://www.inkoo.fi/palvelut/lansi-uudenmaan_maaseutuhallinto


Kesäkanoista on hyvä ilmoittaa myös praktikkoeläinlääkäreille eli Eläinlääkäri Taija Kuronen tai Eläinlääkäri Raisa Nevanlinna, mieluiten sähköpostilla elainlaakari@espoo.fi tai klo 9 - 10 numeroon 09 8168 4458.


MMM:n asetuksen mukaisesti siipikarja tulee pitää joko sisätiloissa tai suojata niiden ulkoilualue kauttaaltaan esimerkiksi riittävän tiheällä verkolla 1.3. ja 31.5. välisenä aikana. Jos kanoja pidetään ulkona 1.3. -31.5. tulee lisäksi ilmoittaa etäisyys lähimpään luonnonvesistöön ja miten aiotaan estää kontaktit luonnonvaraisiin lintuihin.

https://www.evira.fi/yhteiset/ajankohtaista/siipikarja-suojaan-kevaan-ajaksi/

Lisäksi ohessa on kaksi linkkiä elintarviketurvallisuusviraston Eviran sivuilta löytyviin ohjeisiin:
- Munivien kanojen pito-ohjeet:
https://www.evira.fi/elaimet/elainsuojelu-ja-elainten-pito/elainsuojelu-pitopaikoissa/tuotantoelaimet/munivat-kanat/- Muistilista kesäkanojen pitäjälle:
https://www.evira.fi/elaimet/usein-kysyttya/muistilista-kesakanojen-pitajalle/


tiistai 8. elokuuta 2017

Säästöä asumiskuluhin & rompetta piiloon














Kissankäpälässäkin on nyt kilpailutettu sähkösopimus ja sähkön hinta putosikin selvästi. Tällä hetkellä sähkö on n. 20% edullisempaa kuin vanhalla sähkön tarjoajalla. Lisäksi kuukausittainen perusmaksu poistui, joten vuositasolla kertyy jo tuntuvaa säästöä. Sähkö on uusiutuvasti tuotettua, joten siltä osin pitäydyimme vanhassa linjassa. Säästyneet eurot on osittain sijoitettu jo etukääteen. Fortumilta tuli ostettua reaaliaikainen sähkönkulutusmittari - kun sen sai niin edullisesti.... Tähän mennessä maalämpötalomme sähkölasku on ollut n. 80 eur/kk. Heinäkuun sähkölasku oli 22,29 e (tästä puuttuu siirtomaksu&energiavero).

Säästöä asumiskuluhin pyritään hakemaan myös hyvällä ylläpidolla. Keväällä ja syksyllä heilutaan katolla harjan kanssa, loiskekupit putsataan roskista ohi kulkiessa, lattiakaivopumppaamo puhdistetaan säännöllisesti jne. Uskoisin, että kukkaro tulee vielä kiittämään näistä toimista. Varsinkin kattoremontti on kallis, joten mitä pidemmälle sitä saa hyvällä ylläpidolla siirrettyä sitä mukavampi hyöty on odotettavissa. Myös julkisivujen uusiminen on kallista ja sitä silmällä pitäen julkisivupanelointi on meillä tavanomaista järeämpää laatua. Tähän sain innoituksen Frame-raportista, jossa kerrottiin millä keinoin rakentamisessa tulisi valmistautua ilmastonmuutokseen. Kosteiden ja lauhojen talvien arveltiin heikentävän tavanomaisen paneloinnin kestokykyä. Saapa nähdä miten käy.















Kellarin katossa on ollut putkikaaos, jota on nyt kesällä peitelty. Seinät, katto ja kotelot on käsitelty samalla menetelmällä, jotta kellaritilasta saadaan avaramman oloinen.




Yläkerran pesutilaan asennettiin juuri ovi. Nyt kun työmaa on poissa silmistä ei se niin häiritse mieltäkään. Samalla korjattiin myös kellarin ulko-oven asennus. Ovesta oli jäänyt puuttumaan saranalehden läpi runkoon menevät ruuvit, joten ovi oli alkanut roikkumaan. Ovien asennus olisi alun alkaenkin kannattanut tilata tehtaan asentajalta eikä kirvesmiehiltä.

tiistai 4. heinäkuuta 2017

Autokatoksen katto hyötykäyttöön

Pienen tontin vuoksi autokatoksen katto on suunniteltu siten, että se toimii sekä oleskelutilana että hyötykasvitarhana. Ajatuksen toteutus on vain kestänyt, mutta tänään päästiin jo lähelle tavoitetta. Kasvatuslaatikot on rakennettu 2*5 tuuman puutavarasta. Lattiarallit ovat lehtikuusta.

Myös sisäänkäyntiin olemme vihdoin saaneet tehtyä puurallin. Nyt puuttuu enää saunan panelointi ja lauteet ja kellariin jonkin verran alaslaskuja..... noin pääpiirteissään.... ja sitten vielä kaikenlaista viimeistelyhommaa....