Kokemuksia ja tilastoja

Tilastoja

1. asuinvuosi 2015-2016

180m2 (energiatodistuksen mukainen lämmitettävä ala), 4 henkeä, maalämpö Nibe F1245, painovoimainen ilmanvaihto

Ostosähkö
2015
Kesäkuu 530 kWh
Heinäkuu 470 kWh
Elokuu 496 kWh
Syyskuu 562 kWh
Lokakuu 1095 kWh (20.10. asti kulverttia lämmitettiin yöllä lämpöpuhaltimella)
Marraskuu 762  kWh (n. 40 l kuusipaneelisilppua poltettu)
Joulukuu 832 kWh (n. 140 l kuusipaneelisilppua poltettu)
2016
Tammikuu 1196,84 kWh (n. 600 l kuusipaneelisilppua poltettu)
Helmikuu 901 kWh (n. 300 l paneelisilppua poltettu)
Maaliskuu 865,61 kWh (n. 300l paneelisilppua poltettu)
Huhtikuu 702,82 kWh
Toukokuu 527,16 kWh
Kesäkuu 472,51 kWh
Heinäkuu 444,47 kWh
Elokuu 527,20 kWh
Syyskuu 563,70 kWh
Lokakuu 765,65 kWh (n. 500 l paneelisilppua poltettu)
Marraskuu 735 kWh
Joulukuu 755 kWh
YHT. 8587 kWh, polttopuulla tuotettu n. 2800 kWh

2018
Tammikuu 727 kWh
Helmikuu 875,06 kWh (52,18 eur sähkö + X eur siirto)
Maaliskuu 956 kWh (60,38 eur + X eur siirto)
Huhtikuu 706 kWh
Toukokuu 575 kWh
Kesäkuu 510 kWh
Heinäkuu 488 kWh
Elokuu  545 kWh
Syyskuu 600 kWh
Lokakuu 757 kWh
Marraskuu 850 kWh
Joulukuu 971,5 kWh
YHT. 8560,5 kWh

Ilmankosteus

Kesäkuu 50-55 %
Heinäkuu 50-55%

Elokuu 50-55% (elokuu 2016 55-60%)
Syyskuu 45-50%
Lokakuu 40-45%
Tammikuu 35%
Helmikuu n. 38%

Sisälämpötilat


Kesäkuu, heinäkuu, elokuu asuinkerrokset 23-26 C, kellari 19C
Syyskuu kellari 21C,  muualla 23-24C
Lokakuu kellari 21, muualla 23-24C
Tammikuu kellari 19-20, muualla 22-21C

Asumiskustannuksia

Kiinteistövero (2016) 890 euroa eli 74 euroa/kk
Jätemaksu 20 euroa/kk
Vesimaksu 29 eur/kk, 100m3 vuosikulutusarvio
Sähkölasku n. 80 eur/kk, n. 8600 kWh/a
Nuohous 41 eur/a eli 3,42 eur/kk
YHT 206,42 eur/kk

Asumiskustannuksia 2018

Kiinteistövero 1000 euroa eli 83 eur/kk
Jätemaksu 10 euroa/kk
Vesimaksu 38 eur/kk, 135m3 vuosikulutusarvio
Sähkölasku n. 8500 kWh (550 eur + 237,15 eur vero + 337 eur siirto) eli 93 eur/kk
Nuohous 48 eur/a eli 4 eur/kk
YHT 228 eur/kk

Lämpötilan jakautuminen

 

 Ohjeita

 

 

Lattian pintakäsittelyitä Elina Sairasen lopputyö

Kokemuksia

Pintamateriaalit

Suopakuurattu lautalattia

 

Lattia on mielestäni kaunis ja ihanan tuntuinen. Avoin puupinta tuntuu aina lämpöiseltä. Koetun lämpötilan ero on yllättävän suuri. Huomasin tämän, kun koskin kerran samaan aikaan maalattua kalustelevyä toisella kädellä ja toisella kädellä käsittelemätöntä paneelipintaa. Olemme imuiroineet lattiaa viikoittain ja silloin tällöin (n. kerran kuussa) olen pessyt lattian pellavaöljysuovalla. Lattia on niin ihanan tuntuinen, että pesukin on mukavaa puun tuoksuineen. Meillä lattia on siis vain yläkerrassa lasten makuuhuoneissa, aulassa ja parvilla, joten se säästyy kurasaappailta yms. kulutukselta. Joitakin tussinjälkiä tms lattiapintaan on ilmestynyt, mutta puupinta hämää silmää eikä niitä juuri huomaa. Jos joku tahra joskus käy kovasti ärsyttämään, täytyy vain käyttää hiontapaperia.  Melko hyvin tuntuu pellavaöljysuopakin tahrat irroittavan. Hankalin vaihe lienee, kun täysin virheettömään lattiaan ilmestyvät ensimmäiset jäljet. Onneksi muistissani olivat vielä Ahvenanmaan reissun julkisten tilojen puulattiat, joten luottamus lattiaan säilyi hankalimman vaiheen yli.  

 

Betonilattia

Meillä on silikaattikäsitelty betonilattia 1. kerroksessa. Aluksi suunnittelin tiloihin huokoista kalkkikivilattiaa ja siperianlehtikuusiparkettia. Sitten mietin onko kalkkikivi liiankin huokoista, tuleeko meille joskus koira jne. enkä oikein osannut päättää mitä tehdä, joten lopulta päädyimme betoniin. Tasainen ja saumaton pinta on tietysti helppo pitää puhtaana, mutta toisaalta se on kylmä ja kova materiaali, joka omien jalkojeni alla tuntuisi vaativan mattoja. Meillä on kyllä lattialämmitys, mutta lauhojen talvien aikana hyvin eristetyissä taloissa lattialämmityskausi jää melko lyhyeksi. Betoni on myös sen verran huokoinen, että nesteitä siinä ei kauaa kannata lillutella. Lattiaan jää tumma läikkä, joka tosin kuivuu ajan kanssa pois.

 

Decosin Tierrafino savimaali

 

Antiikkilaastislammaus kellarin seinissä

 

Rakenneosat/ toimittajat

Skaalan Alfa 30 ikkunat

Ikkunatoimitus viivästyi luvatusta. Lamasta huolimatta tehtaalla taitaa olla ruuhkaa. Ikkunoissa oli jonkin verran huomautettavaa; lähinnä rutussa olevissa tiivisteissä. Reklamaation jälkeen asia kuitenkin korjattiin nopeasti. Roikkumaan on kuitenkin jäänyt oikeiden kahvojen toimittaminen poistumistienä toimiviin ikkunoihin. Olen ollut useaan kertaan yhteydessä Helsingin seudun myyjään, mutta asia ei tunnu etenevän. Täytyy aktivoitua asiassa taas keväällä. Tähän mennessä (Tammikuu 2016) parissa ikkunassa on kerran havaittu pientä huurtumista. Meillä on myös itsepuhdistuvia laseja ja palolaseja. Löytyypä myös turvalaseja, kun ikkunan alareuna on alempana kuin 70cm? lattiapinnasta (en ole varma tuosta rajasta).