maanantai 9. tammikuuta 2017

Rakentamisen turhat normit?

Asumisen pitäisi olla kohtuullisen hintaista. Uusista asunnoista kohtuullinen hinta on kuitenkin kaukana ja mitä lähemmäs Helsingin keskustaa edetään sitä kauemmas kohtuullisuus loittonee. Yhtenä edullistamiskeinona on esitetty rakentamista säätelevien turhien normien purkua. Vuodenvaihteeseen ajoittunut matka ja airbnb:n kautta vuokrattu asunto antoi inspiroivan näkökulman rakentamista edullistavaan normien purkuun.

Lähtökohtana on tietysti tehokas rakentaminen. Tehdään tiiviisti korkeita rakennuksia. Jätehuolto vie tontilla vain turhaa tilaa. Jäteastiat voivat pyöriä kätevästi kadulla ja lajitteluhan on turhaa. Lasten leikkipaikkakin on tontilla turha. Hissi on turha, muuttakoon huonojalkaiset pois tai pysyköön asunnossaan - kyläilemäänkin niiden on turha tunkea. Porraskäytävän poistumistiemitoitus on turha - parvekkeeltakin voi hypätä ja potilaan saa sieltä kätevästi heitettyä alas - turha kanniskella paarien kanssa. Poistoilmakanava kylppärissä on turha, ikkunan saa kuitenkin auki. Pyykinpesukoneelle on turha varata paikkaa sisältä, sehän mahtuu hyvin parvekkeelle. Yhteinen lämmitysjärjestelmä on turha, jokainen järjestäköön omansa jos tarpeelliseksi katsoo.

Näillä keinoin saataisiin Suomessakin asumisen hintaa alemmas.

No - oikeasti oma näkemykseni on, että turhia normeja ei juuri ole vaan ne ovat syntyneet helpottamaan erilaisia arjen toimintoja. Joidenkin normien poistaminen voisi laskea asumisen välittömiä kustannuksia, mutta nostaa yksilölle tai yhteiskunnalle koituvia välillisiä kustannnuksia. Teknologian murros voi kuitenkin olla sellainen tekijä, joka vaikuttaa myös normeihin. Yksi esimerkki voi olla liikkumisen murros, joka vaikuttaisi autopaikkatarpeeseen. Ja oikeasti esim. pyykinpesu parvekkeella on ihan kätevä järjestely etelän mailla - sinnehän ne pyykitkin ripustetaan kuivumaan ja pakkanen taitaa olla hyvin harvinainen vieras.

keskiviikko 4. tammikuuta 2017

Liikenteen mullistus omakotirakentajan kannalta

Omakotirakentajan haasteena on, että pitäisi katsoa pitkälle tulevaisuuteen niin oman perheen kuin koko yhteiskunnan osalta. Viime aikoina on puhuttu kovasti liikennettä koskevista suurista muutoksista. Uusi teknologia ja arvojen muutos mahdollistavat liikenteen muuttumisen palveluperusteiseksi. Tämä näkyy jo nyt erityisesti pääkaupunkiseudun nuorissa, jotka ajavat ajokortin entistä harvemmin.

Itsekään en saa autosta erityisiä kicksejä ja odottelen mielenkiinnolla millaisia palveluja pääkaupunkiseudun vuokra-automarkkinoille tulee. Toistaiseksi vanha automme tarjoaa edullisia ajokilometreja, mutta niiden päättyessä x vuoden kuluttua, yksi omasta mielestäni varteenottettava vaihtoehto olisi luopuminen omasta autosta. Työ- ja harrastematkat tehdään jo nyt pääosin kevyen liikenteen voimin. Julkiset yhteydet ovat ihan hyvät ja niiden pitäisi parantua lähivuosien liikennehankkeiden myötä.

Olenkin jo pohdiskellut autokatokselle uusia käyttötapoja. Pyörät siirtyisivät auton paikalle katoksen etuosaan. Sitten voisi tehdä puolikorkean tilanjakajan, joka toimisi samalla polttopuiden säilytyspisteenä. Toiselle puolelle tuolien ympäröimä pöytä. Katoksen reunoille joitakin lasiseinämiä, jotka toimisivat minikasvihuoneina.

Jos nyt on rakennuttamassa omakotitaloa kohtuullisten liikenneyhteyksien alueelle, on varmasti hyvä pyöritellä mielessään myös näitä mahdollisia tulevaisuuksia. Mitä muita käyttötapoja autotallille ja katokselle olisi ja kannattaisiko niitä huomioida jo nyt jotenkin esim. rakenteiden osalta. Vaikka itse olisi innokas autoiluharrastaja ja arvostaisi jokaista auton säylyttämiseen sitoutettua euroa, tuleva omistaja saattaa nähdä autonsäilytystilan yhtä relevanttina kuin hevostallin. Myyntitilanteessa onkin hyvä, jos pystyy esittelemään autonsäilytyspisteen 'joustavana, monia mahdollisuuksia tarjoavana tilana'.

sunnuntai 1. tammikuuta 2017

2016 Energiankulutus

Kissankäpälän kulutus vihreillä pylväillä
Sininen viiva kuvaa lämpötilaa
Vihreä viiva kuvaa verrokkien kulutusta
Vuosi 2016 oli ensimmäinen kokonainen kalenterivuosi, jolloin Kissankäpälä on ollut asuttuna. Mitään suuria yllätyksiä tämä ensimmäinen vuosigraafi ei itselleni tarjoa, kun olen seuraillut kulutuslukemia aktiivisesti läpi vuoden. Sähköenergiaa ostimme 8587 kWh. Kuusipaneelisilppua poltimme n. 3,5m3. Kahdessa ylimmässä asuinkerroksessa läpötilat ovat olleet talvella 21 asteen yläpuolella. Puunpolton tavoitteena kun on ollut lisälämmön tuotannon lisäksi myös tyhjentää pihaa puunyssäköistä. Jos tasaisimme sähkölaskun koko vuodelle, summa olisi n. 80 eur/kk. Neljän hengen taloutemme vesilasku on n. 30 eur/kk, kiinteistövero 74 eur/kk ja jätemaksu 20 eur/kk. Jätemaksua kasvattaa hiukan se, että tonttimme ei ole ihan kadun vieressä. Nuohousmaksu koko vuodelle jaettuna on 3,4 eur/kk. Yhteensä kuukausittaiset asumiskulut ovat siis n. 207 eur/kk. Lisäksi tulee tietysti vielä kotivakuutus ja lainan lyhennys korkoineen.