Asuminen tuottaa kontolleni 500kg CO2. Tämä syntyy pääasiassa kotitalossähköstä ja maalämpöpumpun kuluttamasta sähköstä. Koko perheen osalta sähkönkulutuksemme on ollut 8600kWh/a. Sähkö on luonnollisesti tuotettu uusiutuvilla tavoilla. Lisäksi olemme polttaneet rakennusaikaista puupaneelisilppua n. 2m2 vuodessa. Takan valinnassa painoi sekä erittäin pieni koko että hyvä hyötysuhde (84%). Puhdas ja energiatehokas palaminen on tärkeää sekä omaa että naapureiden terveyttä silmällä pitäen. Rakentamisen alkuvaiheessa suunnittelin jopa vesitakkaa, mutta puiden kuljetus kaukaa ja ajatus ympäristön jatkuvasta savustamisesta muuttivat suunnitelmat maalämmön suuntaan.
Pieneen energiankulutukseen on päästy kompaktilla rakennuksen muodolla, maltillisella ikkunapinta-alalla ja energiatehokkailla rakenteilla. Koska talon lämmitykseen kuluu vain vähän energiaa, on elintapojen vaikutus kokonaisenergiankulutukseen merkittävä.
Meillä on puutalo, mikä pienentää koko rakennuksen elinkaareen kohdistuvaa ympäristövaikutusta, mutta betoniakin on talossa runsaasti. Betoni on kuitenkin lämpimän vaipan sisäpuolella ja toimii varaavana massana, millä on positiivinen vaikutus lämmitysenergian kulutukseen. Betonilattia mahdollistaa myös energiatehokkaan lattialämmityksen. Mietin myös savea lattiamateriaaliksi, mutta siitä tuntui olevan vielä tuolloin kovin vähän tietoa. Rakennusaikana ympäristökuormitusta pyritiin minimoimaan samanlaisilla logistisilla järjestelyillä, mitä kaupungitkin tekevät eli louhintajätteemme kuljetettiin suoraan viereiselle tietyömaalle. Aurinkosähköpaneelit ovat olleet harkinnassa, mutta ainakin vielä talon ympärillä on niin paljon korkeita puita, että katolle syntyy merkittävää varjostumaa. Lisäksi aurinkoenergian tuottama nettoenergia ei ole vielä ollut kovin hyvä, mutta tekniikan kehittyessä tilanne paranee koko ajan, joten aurinkoenergia on tarkkailulistalla.
Liikkuminen tuottaa minulle 600kg CO2. Olen laskenut vuosiarvioon julkisen liikenteen käytön ja yksityisautoilun. Autoa käytämme melko vähän ja polttoaineena on biokaasu, joten se on hiilineutraali liikkumismuoto. Lapset siirtyvät toivottavasti tulevaisuudessa entistä omatoimisemmiksi julkisen liikenteen käyttäjiksi, jolloin liikkumisen ympäristökuormaa on vielä mahdollista pienentää. Lisäksi lentomatkailua on aina hyvä pitää tarkassa harkinnassa ja olemme lomailleet lentäen keskimäärin 6 vuoden välein.
Talomme sijaitsee julkisen liikenteen kannalta varsin mukavasti. Matka-aika kotiovelta Helsingin Kamppiin tai Helsinki-Vantaan lentoasemalle on 30min. Juna-asemalle on matkaa 2,5km ja Raide-Jokerin pysäkki tulee n. 1,2 km päähän. Tällä hetkellä lähimmät bussipysäkit ovat 550m (metron liityntälinja) ja 570m etäisyyksillä. Kolmas lähipysäkki on tulossa myöhemmin 250m päähän.
Jätteeet tuottavat minulle 20 kg CO2 vuodessa. Olemme luultavasti aika tyypillisiä omakotiasujia. Biojätteet menevät kompostoriin ja lisäksi lajittelemme paperin, kartongin, lasin, metallin ja nykyisin myös muovin.
Ruokaa ei pienellä tontilla paljoakaan voi tuottaa, joten tältä osin talomme ei juuri kevennä ympäristökuormitustamme. Suunnitelmissa on kuitenkin harjoittaa tontilla myös kaupunkiviljelyä.
Vettä neljän hengen taloudessamme kuluu n. 100m3 vuodessa. Sadevesi kerätään talteen ja käytetään kasteluun puutarhassa.
Hiilijalanjälkeni on Ilmastodieetti.fi laskurin mukaan 3020 kg CO2.
Talomme resurssivirrat
Ekotalon puutarhassa ei käytetä torjunta-aineita eikä ostolannoitteita, puutarhan rakenteet tarjoavat majapaikkoja eläimille, eri aikaan kukkivat kukat houkuttelevat perhosia ja hyönteisiä ja pihan lampi tarjoaa eläimille virkistyspaikan. Ekotalon kasvillisuudessa suositaan myös harvinaisia ja uhanalaisia lajeja. Ekotalo ei rasita ympäristöään ylimääräisellä valosaasteella ja ylöspäin suuntautuvalla valolla.
Itse ymmärrän ekotalon olevan talo, jonka ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäiset. Ihmisen kannalta ihanteellinen talo on kuitenkin myös sellainen, joka tukee ihmisten terveyttä. Ympäristöterveyttä edistävän talon sisätiloissa käytetään materiaaleja, jotka eivät ole terveydelle haitallisia. Materiaalien tulee myös luoda miellyttävä akustinen ympäristö. Meillä sisätilat ovat pääosin avointa puupintaa. Erittäin herkkä ihminen voi kokea havupuista erittyvät VOC päästöt haitallisina, mutta suurin osa ihmisistä pitää metsän tuoksusta. Lisäksi avoimet puupinnat makuuhuoneissa tasaavat sisäilman kosteutta ja tarjoavat akustisesti miellyttävän ympäristön. Lattiapintoina meillä on puun lisäksi myös silikaattikäsiteltyä betonia. Viimeaikoina betonissa olevat lisäaineet ovat nousseet esille, joten betonimateriaalin vaikutus sisäilmaan on tuntematon. Terveellisen talon valaistuksen intensiteetti ja spektrijakauma tukevat ihmisen tervettä biologista rytmiä ja päivisin sisään tulee runsaasti luonnonvaloa. Terveellisen talon ikkunoista aukeavat näkymät viherympäristöön, mikä laskee stressitasoa. Melun määrä on pieni ja piha tarjoaa rikkaan mikrobiympäristön. Kaupunkiviljelyn myötä asukkaiden mikrobikirjo pysyy laajana.
Tiedot on päivitetty lokakuussa 2019.
