Näin syys-lokakuussa edetään harppauksin kohti talvea. Aurinkoisina aamuina on ollut hauska tarkistaa 'päivän valo'. Vielä syyskuussa aurinko paistoi aikaisin aamulla naapurin koivujen lomitse. Nyt aurinko paistaa yläaulaan vasta myöhemmin aamupäivällä eivätkä koivut enää riko valokuviota huokoiseksi massaksi vaan ritilöiden lomitse suodattuu graafinen valokuvio. En pidä ritilöistä pääikkunoiden edessä, jolloin ne peittävät näkymää ulos. Usein ritilät ovat myös tummia, jolloin ne moduloivat valoa aika mielenkiinnottomasti. Tässä yläaulassa ritelikkö on kuitenkin osoittautunut oivaksi ratkaisuksi.
Tästä näkyy yläaulan todellisuutta, kun katsotaan alaspäin ja kohti autokatosta. Funtsattavaa ja nikkaroitavaa riittää vielä...
Näin syys-lokakuussa edetään harppauksin kohti talvea. Aurinkoisina aamuina on ollut hauska tarkistaa 'päivän valo'. Vielä syyskuussa aurinko paistoi aikaisin aamulla naapurin koivujen lomitse. Nyt aurinko paistaa yläaulaan vasta myöhemmin aamupäivällä eivätkä koivut enää riko valokuviota huokoiseksi massaksi vaan ritilöiden lomitse suodattuu graafinen valokuvio. En pidä ritilöistä pääikkunoiden edessä, jolloin ne peittävät näkymää ulos. Usein ritilät ovat myös tummia, jolloin ne moduloivat valoa aika mielenkiinnottomasti. Tässä yläaulassa ritelikkö on kuitenkin osoittautunut oivaksi ratkaisuksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti