Rakenteet


Painovoimainen ilmanvaihto vaikuttaa laajasti talon rakenteisiin ja tilajärjestelyihin. Hormisto vie oman tilansa käytettävissä olevista rakennusneliöistä, mikä lisää kustannuksia. Asuintilat tulee ryhmitellä hormistojen ympärille, mikä taas asettaa haasteita tilasuunnittelulle. Jokaiseen asuinhuoneeseen tulee oma tulo- ja poistoilmanvaihtokanava. Tämä ratkaisu mahdollistaa myös ääntä eristävien ovien ja kynnysten käytön. Lähes kaikissa tiloissa on myös avattava tuuletusikkuna.


Lämmön talteenoton puuttumista täytyy kompensoida jotenkin. Olimme ajatelleet ottaa lämpöä talteen ilman sijasta harmaasta jätevedestä. Innostusta lisäsi, että lämmönvaihdin olisi edullinen ja yksinkertainen ratkaisu. Valitettavasti LVI-suunnittelija tyrmäsi ajatukseni kertomalla moisen järjestelyn olevan Suomessa laiton ja vaativan väliin yhden vaarattoman väliaineen. Lämmön talteenoton puuttuminen on jouduttukin kompensoimaan käyttämällä hyvän U-arvon vaipparakenteita ja kohtuullista aukotusta. Jotta päivänvalon määrä pysyisi riittävänä on käytetty useita valon tulosuuntia ja riittävän korkeita ikkunasijainteja.

Sisätiloissa tullaan käyttämään paljon massiivipuuta, joka tasaa ilman kosteutta ja vähentää näin tunkkaisuuden tunnetta. Lisäksi puulla vaikuttaisi olevan  positiivisia psykofysiologisia vaikutuksia. Aluksi suunnittelimme hirsirakenteen käyttöä, mutta kustannussyistä päädyimme kevyempään 21mm kuusipanelointiin. Lisäksi panelointi tuntui joustavammalta ratkaisulta. Ylipäänsä pyrimme kiinnittämään huomiota pintamateriaalien ja käsittelyiden vaikutukseen sisäilman laatuun. Puun pintakäsittelyiden tulee myös olla hengittäviä. Samoin rakentamisen aikainen pölykuorma pyritään minimoimaan. Perustusten ja kellarikerroksen tekijöille on koostettu eri suunnittelijoiden dokumenteista läpivientikartta ja listaus, jotta läpiviennit tulee kootusti huomioitua jo varhaisessa rakennusvaiheessa.

Kellarikerros on kokonaan kivirakenteinen. Ulkoseinissä käytetään LTH-420 ja RUH-420 harkkoja ja alapohjaan tulee Ukorex Grafit eristettä 200mm. Seinien sisäpintoihin tuli antiikkilaastisively. Ulkopintaan slammaus ja kumibitumikermi. Seinän yläosaan tulee myös patolevy. Kellarin ulkoseinien Ukorex suojaa samalla myös bitumikermiä. Kellarikerroksessa sijaitsee kulverttitila, johon tuloilma otetaan ulkoa 2m korkeudesta maan pinnasta. Kulvertissa ilma esilämpenee ja hitaasta ilmankierrosta johtuen pöly laskeutuu kulvertin lattiapinnalle, jota tulee käydä säännöllisesti imuroimassa. Kulverttiin tulee vesihöyryä läpäisevä kaksikomponenttinen vedeneristys Basf Mastersel 550 ja kondenssia estävä GrafoTherm pinnoite. Kondenssi on huomioitu myös kulverttitilan raudoituksessa. Kulvertin seinät ovat LTH-380 harkkoa.

Puurakenteisessa yläosassa höyrynsulkuna käytetään kosteutta ohjaavaa Intello-kangasta, jonka vesihöyrynvastus muuttuu suhteellisen ilmankosteuden mukaan. Talvella Intello estää kosteuden kulkeutumisen rakenteisiin. Kesällä Intello salliin rakenteiden kuivumisen sisäänpäin. Painovoimaisesta ilmanvaihdosta johtuen ylimpään kerrokseen saattaa muodostua ylipaine. Kesällä paine-eron voi tasata parven ikkunan avaamalla, mutta talviaika on haasteellinen. Yläpohjaan tuleekin myös vaneri, joka tiivistämisen lisäksi myös jäykistää rakennetta.

Lukemista:

FRAME-projektin julkaisut

Tutkimusraportti 159: Ilmastonmuutoksen ja lämmöneristyksen lisäyksen vaikutukset vaipparakenteiden kosteusteknisessä toiminnassa ja rakennusten energiankulutuksessa
Tutkimusraportti 160: Matalaenergia- ja passiivitalojen rakenteiden ja liitosten suunnittelu- ja toteutusohjeita
Lisäys 7.3.2017 Täältä löytyy laajemmin avattuna syitä, joiden takia päädyimme käyttämään sisätiloissa avointa puupintaa http://www.wood2new.org.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti