Ympäristövaikutukset

Ihmisen ja ympäristön välinen suhde on aina kiinnostanut minua. Tässä listanomaisesti joitakin asioita, joita pyrin huomioimaan rakentamisen aikana. Ehkä saan tästä vielä joskus selkeämmän ja syvemmänkin tekstin aikaiseksi.......

Tavoitteemme oli rakentaa koti, jonka ympäristövaikutus olisi pieni. Suurimman huomion kohdistimme rakennuksen energiankulutukseen ja siihen millaisia liikkumistapoja uusi koti mahdollistaa. Meille oli tärkeää tontin sijoittuminen niin, että mies voi juosta työmatkat ympäri vuoden. Samoin tarkastelimme julkisen- ja kevyenliikenteen yhteyksiä nyt ja millaisia tiesuunnitelmia alueelle oli tulossa. Rakennuksen ulkotilojen suunnittelussa oli tärkeää saada pyörille riittävästi tilaa katoksessa. Rakennuksen energiankulutuksen minimointiin pyrittiin noppamaisella muodolla, hyvällä lämmöneristävyydellä ja tiiviydellä. Märkätorni ja alimpien kerrosten betonilattia toimivat varaavina massoina. Kivilattia on myös tehokas lämmön välittäjä. Ikkunoiden sijoittelulla on pyritty tuomaan luonnonvaloa tehokkaasti sisään. Vettä säästävät suihkut pienentävät käyttöveden kulutusta.

Rakennusmateriaalien hiilijalanjälki, kuljetukset ja rakennusjätteen hyödyntäminen on tietysti myös hyvä ottaa huomioon, mutta elinkaarilaskelmissa niiden osuus on kuitenkin melko pieni. Päärakennusmateriaalit meillä ovat puu, kevytsoraharkko ja betoni. Raudoitusrautaakin on uponnut rakenteisiin huomattavia määriä. Louhintajäte kuljetettiin viereiselle tietyömaalle. Rakennusjätteestä on eroteltu aika tarkkaan kierrätyskelpoinen jäte.

Koska ilmastonmuutoksen odotetaan lisäävän rankkasateita ja myrskyjä, tutkimme myös tulvariskikarttoja. Terve talo on helpompi toteuttaa kuivemmalle paikalle. Pintavesien kulkua pihalla viivytetään pinnanmuodoilla ja käyttämällä vettä läpäiseviä pinnoitteita. Katon hulevedet kerätään talteen. Pihan suunnittelussa on tarkoitus tarjota elintilaa mahdollisimman laajalle kasvi- ja eläinlajistolle ja suosia harvinaisia kuivan kedon alkuperäislajeja. Ulkovalaistus on määrältään maltillinen, jotta yö- ja hämärän ajan eläimet voivat säilyttää elinpiirinsä ja jotta energiankulutus pysyy aisoissa. Ulkovalaistuksen spektri on lämmin, mikä nykytiedon valossa on ympäristövaikutuksiltaan vähäisin ja tuottaa vähemmän taivankannen hajasäteilyä kuin sinivoittoinen spektri. Valo suunnataan alaspäin, mikä myös vähentää hajasäteilyä.

Tavoitteena oli tietysti myös ihmisten kannalta terveellinen ympäristö. Tontin lähialueen tiesuunnitelmia tutkittiinkin myös ympäristöterveyden kannalta, sillä ne vaikuttavat niin melutasoon kuin pienhiukkasmääriin. Pienhiukkaset vaikuttivat myös lämmitysvalintoihin; jätimme pois puukiukaan ja vesitakan. Massiivinen puunhankinta olisi tosin varmasti ollut muutenkin hankalaa kaupungissa. Takkaan haluttiin puolestaan mahdollisimman hyvä hyötysuhde. Sisätilojen valaistuksessa huomioidaan valaistuksen vaikutus melatoniin tuotantoon. Sekä valaistuksen, pintamateriaalien että viherympäristön suunnittelussa huomioidaan niiden elvyttävä vaikutus (stressitason lasku, parempi itsesäätely jne.). Pihalla suositaan marjoja ja hedelmiä tuottavia kasveja, jolloin keholla säilyy paremmin terve yhteys maaperän monipuoliseen mikrobistoon.

Suurta tuskaa tuotti erilaisten raporttien läpikäynti. Millaisiin ilmasto-olosuhteisiin taloa ollaan rakentamassa ja minkälaiset rakennetyypit toimivat niissä parhaiten? Tavoitteena on hyvä sisäilma, joka on kosteudeltaan sopiva ja sisältää mahdollisimman vähän ei-toivottuja kemikaaleja ja mikro-organismeja. Talonrakennusprojektin aikana olenkin joutunut perehtymään rakentamisessa käytettäviin kemikaaleihin. Ensin halusin varmistua eri konsulttien määräämien aineiden yhteensopivuudesta. Sitten alkoi kiinnostaa mitä nämä määritellyt rakennusmateriaalit oikein pitivätkään sisällään. Tällöin olin kiinnostunut sekä sisäilman laadusta että pitempiaikaisista ympäristövaikutuksista. Esim. betonipolyä olemme valuharkkojen leikkaamisen ja muotoilun merkeissä levittäneet ympäriinsä rakentemisen aikana. Betonin pimeä puoli artikkeli Kemia-lehdessä kertoo betonin sisältämistä kemikaaleista, joiden vaikutusta ei ole tutkittu. Lisäksi homehtumattomaksi mainostettu betoni oli Tanskalaistutkimuksessa toiseksi paras homeenkasvatusalusta heti kipsilevyn jälkeen.

Toinen havaitsemani ongelma ovat laastien sisältämät mahdolliset muovipohjaiset lisäaineet. Jo rakentamisen aikana tätä mikromuovijätettä pääsee ympäristöön. Suuri ongelma on edessä myös purkamisen aikana, jolloin mikromuovien leviämistä ympäristöön on hankala hallita. Mikromuovien riskeistä on viime vuosina kirjoitettu paljon.
Esim.
http://www.hyria.fi/files/10898/mikromuovit_-_vesistojen_pienisuuri_ongelma_-_HSY.pdf

Muovi on aiheuttanut ongelmia myös juomavesiputkistoissa. Meille juomavesiputket tulivat kuparista. Nyt muoviputkille kaavaillaan tarkempaa kontrollia. Kaivataan myös lisää tietoa siitä mitä aineita veteen liukenee ja kuinka paljon.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti