Joulukuun alkupuolella lämpötilat noudattelivat marraskuun lämpötiloja, joten sähkönkulutuskin oli samaa luokkaa. Matalin kulutuslukema on päivältä, jolloin olimme osittain poissa paikalta ja sää oli lauha (20,12 kWh). Loppukuussa pakkanen nappasi myös eteläisen Suomen kouriinsa. Poistuimme kuitenkin kotoa juuri tällöin, joten kulutus pysyi kokolailla keskimääräisissä lukemissa. Kun meidän tuottamaa ylimääräistä lämpökuormaa ei enää ollut, meni lattialammityskin päälle lähes koko talossa. Suurin kulutus oli pakkaspäivänä, jona palasimme (33,9kWh/vrk). Tosin jouluaaton puuhastelupiikkikin tuotti lähes saman tuloksen (33 kWh). Joulukuun keskimääraiseksi kulutukseksi tuli 26,8 kWh/vrk eli yhteensä 832 kWh. Kuusipaneelisilppua poltimme n. 140 litraa.
Poissaolon aikana ilmanvaihto oli säädetty pienemmälle. Olisi ollut fiksua kääntää myös maalämpöpumppu poissaoloasentoon, jotta käyttövettä ei olisi turhaan valmistettu monena päivänä. No ehkä venymme tähän toimintaan sitten seuraavan reissun ennakkovalmisteluissa. Meillä on myös kotona/poissa kytkin eteisessä, joka kytkee sähköt pois suurimmasta osasta laitteita. Muuten näppärä toiminto, jota voisi ehkä käyttää useamminkin, mutta virran katkaisu uunista palauttaa uunin kellon alkuasetustilaan. Tällöin kello pitää aina ajastaa uudelleen ennen kuin uunin saa taas toimintavalmiuteen.
Energiankulutuksen lisäksi olen näin talven otteen tiivistyessä jännittänyt kondensiota. Yksi tarkkailun alla olevista kohteista on kulvertin alakatossa oleva poistoilmaputki, jota erottaa kulvertin katosta vain muutamien senttien eristekerros. Kondessia ei kuitenkaan onneksi ole ainakaan vielä näkynyt. Toinen tarkkailtava kohde on ollut rotorventtien kammiot. Painajaisissani ne muuttuvat talvella kondenssiveden muodostamiksi jäämöykyiksi. Uudenvuoden aattona olikin oiva tilaisuus kiivetä katolle tarkastamaan tilanne. Pakkaspäiviä oli takana jo useita ja suihkussakin oli käyty. Helpotuksekseni jäämuodostelmiä ei kammioista löytynyt. Sen sijaan huomasin, että katolla olevan muoviputken kylkeen kondenssivesi oli muodostanut jäämöykyn. Luulen muoviputken olevan viemärin tuuletusputki, josta tulee varmaankin lämpimämpää ja kosteampaa ilmaa, kuin radonputkesta, joka myöskin on katolle vedetty.
Tällä hetkellä näyttäisikin siltä, että Kissankäpälän suurimpana toiminnallisena ongelmana on epätasainen lämmönjakautuminen. Esim. tällä hetkellä kellarikerroksen työhuoneessa on 20 astetta ja ylemmissä kerroksissa selvästi enemmän. Syitä epätasaiseen jakautumiseen ovat:
1) kellarikerroksen viileä tuloilma (5-9 astetta matalampi kuin ylemmissä kerroksissa)
2) asuintilojen sijoittuminen kolmeen kerrokseen, jotka ovat avoimessa yhteydessä toisiinsa
3) kellarikerroksen työhuoneessa on vain vähän ylimääräistä lämpökuormaa tuottavia laitteita
4) työhuoneessa oleva vasikallinen ulko-ovi? (tosin varsinaista vetoa ei tunnu)
Kulvertin tavoitelämpötilaa en haluaisi lähteä nostamaan, sillä ylemmissä kerroksissa on jo nyt ihan riittävän lämmintä. Ensimmäiseksi kokeiluksi ajattelin paksun verhon hankkimista ulko-oven eteen; tosin ennen mitään hankintoja kokeilen jollakin lasten viltillä vaikuttaako oven edessä oleva kangas ylipäänsä huonelämpötilaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti