Sydäntalvessa ollaan, mutta valon suhteen harpotaan jo hyvää tahtia kohti kesää. Tammikuussa sähkönkulutus pompsahti huomattavasti ylöspäin paukkupakkasten takia. Lisäksi maleksimme tiukasti kotosalla koko kuukauden, mikä tietysti myös näkyy kulutuksessa. Mihinkään huimiin lukuihin emme kuitenkaan päätyneet. Ostosähköä kului 1196,84 kWh ja lisäksi takassa polteltiin paneelisilppua n. 600l.
Huimin kulutuspiikki syntyi kokeilustamme pyytää maalämmöltä lisää lämpöä +2 pumppuasetuksella. Syynä tähän oli, että kulvertin pelti meni aina välillä kiinni, kun maalämmön 0-asetus ei saanut pidettyä lämpötilaa asetetuissa rajoissa kulvertissa. Luukku avautui toki aina uudelleen, kun lämpötila oli noussut riittävän korkeaksi. No eipä mennyt luukku enää kiinni, mutta yläkerrassa oli liki 24 astetta lämmintä. Jatkossa täytyy yrittää vain säätää tarkemmin tuloilman määrää. Pienestäkin raosta tuntui tulevan valtavasti ilmaa. Sekin kävi hyvin selväksi, että virtauksen rajoittamisen vaikutus ilmamäärään ei ole lineaarinen; vauhti vain kasvaa. Lisähankaluutena oli vielä, että yläkerran pikkuwc:n pintojen työstäminen oli vaiheessa. Tämä tarkoitti sitä, että venttiili oli poissa paikaltaan, joten yläkerrasta poistui ilmaa reipasta tahtia. Missään vaiheessa en ole havainnut, että poistoilmahormeista olisi alkanut virrata ilmaa sisäänpäin. Tähän vaikuttaa varmasti myös Rotorventit hormien yläosassa, joiden pitäisi auttaa myös vastavirtausongelmiin.
Fortum Valppaasta saa ulos myös tulosteen, joka vertailee oman talouden kulutusta vertailuryhmään. Meillä vertailuryhmää varten huomioitavat valinnat ovat seuraavat:
henkilömäärä 4
rakennuksen neliöt 180
sähköisen lämmityksen neliöt 0
rakennusajankohta 2010 (tuoreempaa vuosilukua ei valikossa ole)
Kiinteistön tietoihin on lisäksi tallennettu tieto maalämmöstä. Alla on pylväin esitettynä meidän kulutuksemme vuodelta 2015. Muutto oli kesäkuu alussa, joten alkuvuosi on vielä rakennusaikaa. Vihreä pallo kuvaa vertailuryhmän keskiarvoa ja keltainen hajontaa.
Kuvaajasta näkyy, että pärjäämme ihan mukavasti. Lokakuussa on kulutuspiikki, joka syntyi siitä, ettei kulvertin lämmitystä oltu vielä kytketty termostaatin taakse, joten yöpakkasten tultua laitoimme kulverttiin raksapuhaltimen. Kyllä se talo 'hiustenkuivaimellakin' lämpeni, mutta sähkönkulutus pomppasi keskiarvolukemiin. Kuvaajasta voisi päätellä, että sekä taloussähkö että lämpimän veden kulutus ovat meillä tavanomaista pienemmät. Erityisen suureksi ero repeää kuitenkin lämmityskaudella, joten lämmön tuotanto on meillä tehokasta. Tammikuulle 2016 Fortum esittää vertailuryhmälle 2084,05 kWh kulutusta, kun meidän kulutuksemme oli 1196,84 kWh.
Mielenkiinnosta kaivoin esiin myös energiatodistuksen. Sen tulkinnassa saakin olla tarkkana näin maallikkona. Välillä kWh määrä kuvaa ostosähköä, välillä energian nettotarvetta ja välillä mukaan tulee vielä energiamuodon kertoimella painotettu kulutus. Todistuksen mukaan ostosähkön tarpeemme olisi n. 12 200 kWh ja uusiutuvilla tuottaisimme n. 3 300 kWh. Tänä vuonna tuotamme uusiutuvilla max. 2 000 kWh, joten ostosähköä pitäisi siis kulua vielä enemmän. Ostosähköön sisältyvää kotitaloussähköä kuluttaisimme todistuksen mukaan n. 4 100 kWh. Edellisen asuntomme kulutuksen perusteella arvioisin kulutuksemme olevan n. 3 700 kWh, joten kotitaloussähkö selittäisi pienemmästä kulutuksesta n. 400 kWh. Jäähdytykseen on laskettu 300 kWh vuodessa. Jäähdytystä emme tarvitse, sillä suuret puut varjostavat juuri sopivasti kesäisin. Näyttäisi siltä, että tilojen ja veden lämmitykseen kuluu ostosähköä n. 4 300 kWh vuodessa, mikä on n. 3 100 kWh vähemmän sähköä kuin todistuksen laskelmat osoittaisivat. Hyvä näin, sillä Carunalta napsahti juuri viesti siirtohinnan korotuksesta.
Aurinkoenergian hyödyntäminenkin on aina välillä pohdituttanut. Aluksi mietimme aurinkokeräimiä, mutta nyttemmin aurinkosähköpaneelit ovat alkaneet kiinnostaa. Varmaankin taustalla lienee omavaraisuuden aatetta. Luultavasti teemme kuitenkin näin aluksi vain reittivarauksia johdoille, kun yläkerran kylpyhuoneen katto ja tekniikkakuilu ovat vielä avoinna. Lisäksi ajattelin kuvata kattopintaa säännöllisesti auringonpaistetuntien kasvaessa helmikuun loppupuolella ja jatkaa kuvaamista kesäpäivänseisaukseen asti. Kuvista voisi sitten tutkia mihin puiden ja hormien heittovarjot osuvat eri vuorokauden- ja vuodenaikoina. Onhan mahdollista ettei katolle ylipäänsä kannata paneeleita asentaa varjostusten vuoksi. Toinen mahdollinen paikka olisi autokatoksen kattoterassille menevä porrasrakenne.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti