torstai 2. kesäkuuta 2016

Ensimmäisen vuoden kokemuksia - osa 1. energiankulutus ja ilmanvaihto


Ensimmäinen vuosi on nyt takana ja on aika koostaa kokemuksia ja 'tilastotietoja', vaikka paljon on vielä puuhattavaa jäljellä kuten pihapiiristäkin huomaa. Talomme kulutti sähköä vuoden aikana 8942,5 kWh ja paneelisilppua poltettiin 2 m3. Suurin vuorokausikulutus osui tammikuulle 71,5 kWh. Tuo on niin iso poikkeama kuun muista luvuista, että teimme silloin varmaan jonkin vähemmän onnistuneen säätökokeilun. Pienin kulutus oli 4.7.2015, jolloin sähköä kului vain 5,9 kWh. Luultavasti olimme silloin poissa kotoa, joten energiaa ei kulunut veden lämmittelyyn. Tai sitten meillä tehtiin asennustöitä, jonka takia käyttöveden valmistus oli pois päältä työpäivän ajan.

 Oheisista kuvista ylempi on vuoden 2015 lukemia esittelevä ja alempi kuvaa 2016 lukuja (Fortum Valpas). Talomme kulutus on esitetty vihreinä pylväänä. Sininen viiva on Kaisaniemen ulkolämpötila ja vihreä viiva uuden verrokkitalon keskimääräinen kulutus. Keltainen alue on kulutuksen hajonta verrokkitaloissa. Fortumin lukujen perusteella pärjäämme oikein hyvin kulutusvertailussa. Lokakuun 2015 kulutus poikkeaa hyvästä linjasta ja yltää jopa uusien omakotitalojen keskimääraiselle tasolle, sillä kulvertin patteri ei ollut vielä silloin toiminnassa ja kulvertissa pörräsi öisin raksapuhallin.

2015 kulutus (muutto kesäkuussa)
2016 kulutus



























  

Tyyppejä kulutuksen takana on 4kpl ja energiatodistuksen mukaisia neliöitä on 179. Talossamme on painovoimainen ilmanvaihto ja maalämpö (Nibe F1245). Olohuonetta komistaa Nunnauunin injektoritakka. Vettä meillä kului ensimmäisen vuoden aikana n. 90 l/hlö/vrk.

Lämmön talteenottoa meillä ei virallisesti ole. Käytännössä tiilikanavat toimivat kuitenkin lämmönsiirtiminä, jolloin ilma voidaan esilämmittää kulvertissa vain n. 12 asteeseen, jolloin se on n. 20 asteen lämpöistä putkahtaessaan sisään yläkerran venttiileistä. Vedon tunnetta en ole havainnut. Yläkerran parvella, alhaalta nousevan käytävän linjassa, olen havainnut alhaalta kattoa pitkin nousevan ilman virtauksen. Ilma oli kuitenkin lämmintä eikä virtaus siten tuntunut epämiellyttävältä.


Lämpötilat ovat olleet yläkerroksissa miellyttävät eli yli 21 astetta. Sen sijaan kellarin työhuoneessa lämpötila oli paukkupakkasilla vain 19-20 astetta. Sisääntuleva ilma oli vain 12 asteista ja lattialämmityksen tehot eivät tainneet enää kovilla pakkasilla riittää työhuoneen lämmitykseen. Toisaalta taas makuuhuoneemme lattialämmitys ei mennyt päälle edes kovilla pakkasilla. Testasin, että lämmitys kuitenkin toimii nostamalla vaadittua lämpötilaa termostaatista. Ilmeisesti vaatehuoneen jakotukin hukkalämpö riittää pitämään myös makuuhuoneen lämpimänä. Myös kellarin varasto, jonka piti olla puolilämmin tila onkin aina 21 asteen lämpöinen, koska maalämpökone sijaitsee samassa tilassa. Tilan oma lattialämmitys ei ole ollut koskaan päällä. Lämmön jakoa täytyykin vielä hiukan hioa. Pieniä säätöjä olemme talotekniikkaan tehneet nyt keväänkin aikana, kun huomasimme yläkerran hormi-imurin peltien liikkuvan väärin. Nolla-signaalin ja ykkös-signaalin merkitykset käännettiin päinvastaisiksi ja nyt ovat yläkerrankin pellit hiljentyneet. Kellarin työhuoneessa ja kodinhoitohuoneessa lämmitys on ollut päällä vuoden ympäri. Samoin märkätiloissa on pientä lattialämmitystä päällä. Suurten varjostavien lehtipuiden takia talo ei ole tullut vielä kertaakaan liian lämpimäksi.

Ilman sisääntulo ja säädettävä läppä
Kulverttia pitäisi imuroida 2 viikon välein, mutta täytyy tunnustaa etten ole imurointia muistanut tehdä aikapäiviin. Koska siitepölykausikin on ollut mukavasti käynnissä jo pitkään, ajattelin pyyhkäistä sisääntuloputkea ja katsoa miltä rätti näyttää. - Ja selvästi kannattaisi rättiä käyttää joskus kulvertin puolellakin. Mitään suodattimia emme ole putkeen asentaneet, koska emme ole allergisia eikä ihan vieressä ole vilkasta tietä. Lisäksi kuulin toisen käden tietona, että suodattimissa käytettäisiin homeenestoaineita, mikä entisestään vähentää innostusta ajaa sisäilmaa niiden kautta sisään. Kondenssia en ole kulvertissa havainnut ikinä. En myöskään jälkiä valuneesta vedestä tai pisaroinnista. Sen sijaan poistohormien yläpäässä, Rotorvent-kammioissa, oli jäämuodostumaa paukkupakkaskaudella (-20...-30 asteen pakkasissa). Täytyy käydä tutkimassa kammioiden rakennetta ja tiivistystä vielä paremmin nyt kesän aikana.






Kävin tutkimassa tilannetta myös ilman sisäänottoputken suulla. Peltiseppä varoitteli syksyllä, että sisäänottoputken suulle muodostuu kaikenlaista kertymää. Eipä siellä kuitenkaan mitään ollut. Ehkä asiaan vaikuttaa se, ettei ilmaa varsinaisesti imetä sisään, jolloin öttiäisetkään eivät jää verkkoon jumiin.


Ilman sisäänottosäleikkö ulkona

Salaojakaivoon on tullut myös kurkittua pitkin vuotta ja täysin kuivana on aina ollut. Perusvesipumppaamokin on luonnollisesti siten ollut pumppailematta. Pakkaskaudella tosin harhauduin luulemaan pumpun pumppaavan koko ajan, kun valo vilkutti. Näin asian tulkitsi taulussa olevan kuvan perusteella myös sattumalta paikalla ollut putkimies. Kaivofirmasta kuitenkin kerrottiin pumppausinfon näkyvän vain diginäytöllä. Tässä olisi taas yksi kehittämisen paikka talotekniikan käytettävyydessä. Ensinnäkin annetaan harhaanjohtavaa tietoa ja toisekseen pumppaustieto olisi hyvä antaa siinä muodossa, jolloin siihen kiinnittää helposti huomiota esim. ohi kulkiessa. Diginäyttöä pitää mennä varta vasten lukemaan ja sen kontrastikin on aika huono. 

Akustisesti painovoimainen ilmanvaihto kannattaa ehdottomasti toteuttaa tiilikanavilla. Metallinen yhde toimii selvästi ulkopuolisten äänien kaikukoppana ja ihanteellisinta olisikin, jos metalliyhteitä ei tarvittaisi ollenkaan. Muutoin ilmanvaihto on tietysti äänetön. Jokaiseen asuinhuoneeseen sijoittuva tulo- ja poistoilmakanava mahdollistaa myös äänieristettyjen ovien käytön.

Ilma nousee vinoa kattopintaa pitkin
Ilman laatu on oman kokemukseni mukaan ollut hyvä. Myös tytär kuvasi pari päivää sitten spontaanisti kodin hengitysilmaa hyväksi vastakohtana ikäväksi kokemalleen auton sisäilman laadulle. Ainoa poikkeus oli paukkupakkasten kausi, jolloin kellarin kodinhoitohuoneessa oli usein savun hajua. Aluksi ajattelimme sen olevan naapurin takanpolton seurausta, mutta miksi hajua olisi silloin vain yhdessä kellarin huoneista? Oma takkamme ottaa korvausilman kulvertista aivan kodinhoitohuoneen ilmanvaihtoputken suulta. Kovalla pakkasella kellarin alipaine voi olla tietyissä tilanteissa suurempi kuin yläkerrassa olevan takan veto? Ehkä olisi parempi ottaa korvausilma suoraan ulkoa. Ongelmana on vain putken kuljetus matalassa kellarivarastossa. Alipaine nousi varmaankin turhan suureksi kun kulverttiin tulevaa virtausta rajoitettiin, mutta esim. yläkerran pikkuvessan hormi oli täysin auki ja ilman venttiiliä raksaprojektin keskeneräisyyden vuoksi. Viisainta olisi varmasti säätää myös poistoja pienemmälle kovalla pakkaskaudella.



Ilmanvaihdon lisäksi ilman laatuun vaikuttavat myös pintamateriaalit ja meillä seinät- ja katto ovat pääosin avoimeksi jätettyä kuusilautaa. Yläkerrassa myös lattia on kuusilautaa. Märkätornin ulkopuoli on pinnoitettu savimaalilla. Uusia levykalusteita emme ole suuremmin hankkineet. Kalusteiden päästöt ovatkin viime aikoina olleet esillä. Muovi/lateksimaalia meillä on joissakin tiloissa.

Näillä eväin jatkamme toiselle asuinvuodelle.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti