Luomu uima-allas

Pihallemme on tulossa sadevesi/puutarha-allas. Realistina olen kuitenkin varustautunut siihen, että allas on ainakin näin aluksi uima-allas. TM Rakennusmaailma lehdessä (11/2013) oli taannoin hyvä artikkeli luomu uima-altaasta, jossa vesi puhdistetaan kasvien, maa-ainesten ja UV-valon avulla. Tässä on oma luonnokseni altaamme toimintaperiaatteesta. Lisää tietoa mm. kasveista olen koonnut piha-otsakkeen alle. Altaasta tulee loivareunainen, jotta altaaseen vahingossa joutuvat ihmiset ja eläimet pääsevät sieltä ylös. Vettä pidättää allaskumi, jonka ehkä varmuuden vuoksi laitan kaksinkertaisena. Kumin alle tulee asennushiekkaa ja hiekan alle suodatinkangas.

Töttöröö

Peltisepät saivat viimeisetkin tötteröt valmiiksi. Tässä taidonnäyte aiemmasta tuotannosta eli itse päätötterö. Kokemukseni mukaan tämä ei pidä melua sateella, vaikka rakennusvalvonta näin pelotteli. Betonirungossa asia voi olla toisin. Myös lehdet humahtavat hyvin läpi.







Tässä kaksi pikkutötteröä. Tämä autokatoksen tötterö on viimeisin tulokas.

Tämän installaation tarkoitusta on naapurin kahvipöydässä pohdittu. Voisihan sitä luulla, että meillä on kellarissa suurempikin teollisuuslaitos; mutta kulvertin sisäänmenoputkihan se siinä töröttää. Oikealla oleva keltainen liukuovi kätkee taakseen kottikärryvaraston ja siellä majailee myös vesipiste letkuineen. Myös ovien kynnyspellit ovat nyt paikoillaan.Peltityöt toteutti PRV peltipalvelu.

Injektoritakan käyttöönotto

Sunnuntai-iltana otimme vihdoin Nunnauunin Centus takan käyttöön. Injektoritakkaan päädyimme, koska olohuoneemme on pieni ja takka vie vain 60*51 cm kokoisen pinta-alan. Lisäksi asiaan vaikutti 84% hyötysuhde, mikä on mielestäni erinomainen luku tuollaiselle pömpelille.
Varauskyky:
100% 2,5h
50% 9,6h
25% 15,3h




Meillä takka on vielä liitetty tiilihormiin, mikä parantaa kokonaisjärjestelmän hyötysuhdetta ja varauskykyä.
Nimellisteho: 2,9kW/2,0h
Lämpöenergia: 35-40kWh
CO% 0,08%


Käyttöönottopoltossa takassa poltetaan puita vain 5kg ja sitten peltejä pidetään auki, jotta takan rakenteet ja hormi saavat kuivua. Normaalipoltossa max. puumäärä on 10kg. Takalle on oma korvausilmakanava suoraan kulvertista. Käyttöönotto ei tietenkään mennyt kuin Strömsössä vaan tuli sammui aina kun suljin luukun vaikka ilmakanavan pelti oli auki. Aikani tuskailtua päätin mennä kokeilemaan tuloilmakanavan vetoa myös kulvertin päästä ja sieltähän löytyi sininen peitetulppa. Eipä vetänyt ei. Tulpan poiston jälkeen lapset pääsivät kuitenkin lämmittelemään varpaitaan takkatulen loimussa.

Tänään Hesarissa olikin sopivasti juttu siitä, miten ihmiset eivät osaa enää tunnistaa ja poistaa ilmalukkoa hormista. Jutussa oli parikin vinkkia lukon poistoon, mutta mielestäni helpoin oli jäänyt pois eli lämpimän ilman tohottaminen hormiin hiustenkuivaimella. Joskus ongelmana saattaa kuitenkin lukon sijaan olla tulppa...

Yllättävän alhaisia energiankulutuslukemia

Talo Raution innoittamana katselin marraskuun alun kulutuslukemia. Säätöjen pitäisi nyt olla kohdillaan,mutta pientä hakua vielä tehdään. Lukemat näyttävät paremmilta kuin uskalsin toivoa. Meillä on painovoimainen ilmanvaihto ilman lämmön talteenottoa, joten hieman hirvitti miltä energialukemat nyt syksyllä näyttävät. Marraskuun alku on ollut iloinen yllätys 227,9 kWh ensimmäisen kymmenen päivän aikana eli keskimäärin 22,78 kWh vuorokaudessa. Fortumin antama vertailuarvo samankokoiselle (180m2) uudelle maalämpöomakotitalolle, jota asuttaa 4 henkilöä, on 26,67 kWh. Energiatodistuksen mukaan vuosikulutuksemme pitäisi olla tuplasti sen missä lukemissä näyttäisimme kesän ja syystalven lukemien perusteella menevän. Kesän alhaisia lukuja suhteessa muihin uudisomakotitaloihin osasin odottaa, kun IV-koneen kulutus jää pois. On kuitenkin yllättävää, että Kissankäpälä pärjää näin hyvin vielä marraskuussa. Tuskin hiukan lauhempi sää kaikkea selittää. Ehkä hitaampi ilmankierto mahdollistaa hyvän hyötysuhteen maalämmöllä toimivalle ilman esilämmitykselle? Takkaa emme ole vielä käyttäneet ollenkaan.

Viikonloppuna olimme poissa, joten lauantain lukema oli vain 12,35 kWh. Nappasin lauantain tarkempaan tarkasteluun ja alemmasta kuvasta näkyy kuinka maalämpöasentaja on ohjelmoinut lämpimän käyttöveden tuotannon (näin nuo kulutuspiikit tulkitsisin). Eli vettä lämmitellään varhain aamulla pariin otteeseen ja sitten neljä kertaa alkuiltapäivän ja iltakymmenen välillä.

Ratkaistavana ongelmana meillä on vielä lämmön epätasainen jakautuminen eri kerroksiin. Tällä hetkellä maalämpöä on pyydetty tuottamaan lämpimämpää vettä, jotta kellarin työhuoneeseen ja kodinhoitohuoneeseen saadaan lisää lämpöä. Yläkerroksissa taas termostaattipiirit eivät lämmitä, kun lämpöä on yli 22 astetta eli lattiat märkätiloja ja eteistä lukuun ottamatta ovat kylmiä. Katsotaan paljonko tämä ratkaisu kuluttaa ja miten se toimii. Toinen vaihtoehto on nostaa esilämmitystasoa kulvertissa. Jos joku tämmöistä systeemiä suunnittelee itselleen, niin tämä lämmön jakautuminen olisi hyvä ottaa pohdintaan.

Oikeassa valossa oikeaan aikaan

Hekulamppujen valtakaudella kodin valon spektriominaisuudet määräytyivät valonlähteen mukaan. Toista on nyt. Rakentajan täytyy muistaa kiinnittää huomiota varintoistoon (Ra indeksi kertoo tästä) ja värilämpötilaan (ilmaistaan Kelvin asteissa). Ra indeksi on numeroina helppo nakki; sitä parempi mitä korkeampi luku numeroina on. Käytännössä homma on tietysti hankalampi. Ra indeksi ei sovi kovin hyvin kuvaamaan ledien värintoistoa. Lisäksi se on keskiarvoluku. Vaikka indeksi olisi eri valonlähteissä sama, toinen voi sopia paljon paremmin juuri tietyn sävyn toistamiseen. Raksaajalle, joka pähkäilee oikeaa polttimoa, iho on aika hyvä värintoiston mittari. Laita kätesi valon alle ja tutkaile näyttääkö kätesi luonnollisen väriseltä.

Sitten pitäisi vielä päättää mikä olisi sopiva värilämpötila. Kotien ledivalaisimissa tarjolla on yleensä 2700K/3000K tai 4000K. Värilämpötila kuvaa valon värisävyä siten että 3000K on kellertävämpi ja 4000K sinertävämpi. Meillä kaikissa asuinhuoneissa on ikkunoita vähintään kahteen suuntaan ja luonnonvaloa on aika hyvin saatavilla myös rungon keskiosassa. Kesällä emme keinovaloa siis juuri tarvitse vaan vasta aivan syyskuun lopulla aloimme iltaisin sytytellä valoja. Valitsinkin lähes kaikkiin tiloihin 3000K valonlähteet sillä altistuminen siniselle spektrinosalle iltaisin heikentää melatoniinin tuotantoa. Kellarin työhuoneeseen valitsin kuitenkin 4000K valonlähteet, sillä työhuone on usein päivisin työpisteenäni ja aamupäivän aikana olisi hyvä saada reilu annos sinisiä aallonpituuksia biologista kelloa tahdistamaan. Iltatyöskentelyä varten lisään 3-vaihekiskoon kuitenkin myöhemmin myös 3000K spotteja. Lisäksi läppärissäri on Flux appsi, joka säätää näytön spektriä vuorokaudenajan mukaan. Yläkerroksissa 3000K värisävy sopii myös paremmin tukemaan terrakotanpunaisten seinien värisävyä.

 Jos rakentaja käy valaisinliikkeessä tutkailemassa oikeaa värisävyä, täytyy muistaa että lukuisat eri tekijät vaikuttavat arvioon: huonelämpötila, valaistusvoimakkuus, vuorokaudenaika, jne. Se mikä vaikutti oikealta vaihtoehdolta kirkkaana kesäpäivänä ei välttämättä tunnukkaan hyvältä enää talvi-illan hämäränhyssyssä. Kirkkaassa valossa sinertävämpi sävy tuntuu luonnollisemmalta kun taas matalilla valaistustasoilla lämmin sävy miellyttä useimmiten eniten.

Nykyisin on saatavilla myös valonlähteitä, joissa kytkintä naksuttelemalla voi valita eri värilämpötiloja. High end tuotteissa olisi sitten saatavilla myös portaatonta värilämpötilan säätöä. Ne ovat kuitenkin vielä toistaiseksi hinnaltaan tavallisen raksaajan ulottumattomissa. Itse otin toiseksi 'päävalaisimeksi' E27 kantaisen valaisimen. Arvelin, että tuon kannan valaisimia on markkinoilla jo niin paljon, että ledivalmistajat ryhtyvät todennäköisesti kehittämään kaikenlaisia kivoja lisäominaisuuksia E27 kantaisiin retrofit polttimoihin. Esim. Philipsillä on jo markkinoilla polttimo, jossa värisävyä ja kirkkautta voi säätää omalla kännykällään. Osramkin taisi juuri tuoda markkinoille vastaavan tuotteen. Hiukan parempiin valotehokkuuslukuihin olisi varmaankin päästy valmiilla ledivalaisimilla, mutta nyt voin rauhassa haeskella eri tuottajien spektripaketeista sopivaa polttimoa. Lisäksi polttimoita on hyvin saatavillä myös tulevaisuudessa. Vaikka ledien pitäisi olla pitkäikäisiä, valaisimissa on myös elektroniikkaa, joka näinä paivinä tuntuu olevan hyvinkin lyhytikäistä.

Viimeisimpiä sähkönkulutuslukemia

Koska olemme nyt saaneet säädöt jotakuinkin kohdilleen halusin kurkistella Fortum Valppaasta millaisissa lukemissa sähkönkulutuksemme on ollut. Viimeisten 9 vuorokauden aikana kulutus on vaihdellut välillä 22,5kWh/vrk ja 38,8kWh/vrk. Keskimäärin kulutus on ollut 30,2 kWh/vrk. Kesällä kulutus oli keskimäärin 17 kWh/vrk eli valaistus ja lämmitys ovat lisänneet kulutusta 13 kWh/vrk. Viime kesä oli tosin niin kylmä, että kellarin työhuoneessa ja märkätiloissa oli lattialämmitys päällä kesälläkin. Takkaa emme ole vielä polttaneet kertaakaan. Jos lauha marraskuun alku vastaisi keskimääräistä päivää vuodessa, vuosikulutuksemme tulisi olemaan 11 000 kWh.
Taustaksi:
180 m2
4 henkeä
maalämpö
painovoimainen ilmanvaihto, ei lämmön talteenottoa

Tällöin kulutus olisi 61,1 kWh/m2 sisältäen taloussähkön, käyttöveden ja lämmityksen - katsotaan mihin päädytään.

Painovoimainen ilmanvaihto - lämmönjako ja säätö

Mittailin näin pyhäpäivän ratoksi miten lämpö jakautuu eri kerroksiin. Tänään on marraskuiseksi päiväksi lämmintä (+10), joten kulvertissa ilmaa ei tarvitse kovasti esilämmitellä (asetus +12). Meillä esilämmityksestä kulvertissa huolehtivat maalämmöllä toimivat lattialämmitys ja matalalämpöpatteri. Tuloilmaventtiileissä lämpötilat olivat asteissa seuraavanlaiset: 13 (kellari), 19 (1.krs) ja 22,6 (2.krs), joten ilma lämpenee selvästi noustessaan hitaasti tiilikanavia pitkin.

Näyttäisikin siltä, että tarvitsemme tehokasta lämmitystä lähinnä kulvertissa ja kellarin työhuoneessa ja kodinhoitohuoneessa. Jossakin vaiheessa suunnittelin takan sijoittamista kellarin työhuoneeseen olohuoneen sijaan ja se olisi ollut oikea ratkaisu ainakin lämpötalouden kannalta. Kellarin 'kylmävarastossa' ja teknisessä tilassa lämpötila on tällä hetkellä 24 astetta ilman, että tilaa tarkoituksellisesti lämmitettäisiin. Maalämpöpumppu ja muihin tiloihin johtavat lämmönjakolinjat tuottavat sen verran hukkalämpöä, että tila lämpenee noihin lukemiin. Lämpövuotojakaan ei pitäisi juuri olla; sen verran työtunteja olen kaikenlaiseen tiivistykseen käyttänyt.

Varsinaisissa asuinkerroksissa lämmitys on ollut päällä pesutiloissa ja eteistiloissa. Eteistilojen lämmitystä säätelin pienemmälle ja yläkertaan jätän vain pienen lämmön märkätilatornin laattaan. Parempi pitää suuri kivimassa ainakin pikkuisen lämpimänä näin talviaikaan. Koska lämpöä on tuntunut riittävän muutenkin, kaikki termostaattien takana olevat tilat ovat tietysti olleet ilman lämmitystä yläkerroksissa. Lattialämmitysfirman edustaja oli kovin huolissaan toisen kerroksen lämmöistä, kun kuuli lautalattiasuunnitelmistani. Nyt näyttää siltä, että aivan hyvin lattialaudan paksuus olisi voinut olla suurempikin kuin 21mm. Sen sijaan päätös suopakuuratusta lattiapinnasta vaikuttaisi olleen hyvä sillä lauhoina talvina lattialämmityksen käyttöaika on hyvin pieni ja suopakuurattu lattia on aina lämpöisen tuntuinen.

Mies päätti paneutua säätöihin ja on viettänyt illat kellaritonttuna. Meillähän ei ole mitään hienoa taloautomaatiojärjestelmää, vaan ohjelmoitava logiikka. Kulvertin seinään oli sähkäri asentanut Produal HSL 33 -lämpötilasäätimen. Kyseinen laite ei kuitenkaan suoraan sopinut kulverin lämpötilan säätöön, mutta sopivasti kikkailemalla ja laitteen asetuksia muutamalla sitä pystyi käyttämään lämpötila-anturina. Nyt näyttäisi siltä, että olemme saaneet säädöt kohdilleen siten että kulvertissa ilma esilämmitetään 12 asteeseen ja että luukku menee kiinni mikäli lämpötila laskee 8 asteeeseen. Luukku avautuu taas kun 12 astetta on saavutettu.

Ohjelmointi tapahtuu graafisten kuvakkeiden avulla.