Hekulamppujen valtakaudella kodin valon spektriominaisuudet määräytyivät valonlähteen mukaan. Toista on nyt. Rakentajan täytyy muistaa kiinnittää huomiota varintoistoon (Ra indeksi kertoo tästä) ja värilämpötilaan (ilmaistaan Kelvin asteissa). Ra indeksi on numeroina helppo nakki; sitä parempi mitä korkeampi luku numeroina on. Käytännössä homma on tietysti hankalampi. Ra indeksi ei sovi kovin hyvin kuvaamaan ledien värintoistoa. Lisäksi se on keskiarvoluku. Vaikka indeksi olisi eri valonlähteissä sama, toinen voi sopia paljon paremmin juuri tietyn sävyn toistamiseen. Raksaajalle, joka pähkäilee oikeaa polttimoa, iho on aika hyvä värintoiston mittari. Laita kätesi valon alle ja tutkaile näyttääkö kätesi luonnollisen väriseltä.
Sitten pitäisi vielä päättää mikä olisi sopiva värilämpötila. Kotien ledivalaisimissa tarjolla on yleensä 2700K/3000K tai 4000K. Värilämpötila kuvaa valon värisävyä siten että 3000K on kellertävämpi ja 4000K sinertävämpi. Meillä kaikissa asuinhuoneissa on ikkunoita vähintään kahteen suuntaan ja luonnonvaloa on aika hyvin saatavilla myös rungon keskiosassa. Kesällä emme keinovaloa siis juuri tarvitse vaan vasta aivan syyskuun lopulla aloimme iltaisin sytytellä valoja. Valitsinkin lähes kaikkiin tiloihin 3000K valonlähteet sillä altistuminen siniselle spektrinosalle iltaisin heikentää melatoniinin tuotantoa. Kellarin työhuoneeseen valitsin kuitenkin 4000K valonlähteet, sillä työhuone on usein päivisin työpisteenäni ja aamupäivän aikana olisi hyvä saada reilu annos sinisiä aallonpituuksia biologista kelloa tahdistamaan. Iltatyöskentelyä varten lisään 3-vaihekiskoon kuitenkin myöhemmin myös 3000K spotteja. Lisäksi läppärissäri on Flux appsi, joka säätää näytön spektriä vuorokaudenajan mukaan. Yläkerroksissa 3000K värisävy sopii myös paremmin tukemaan terrakotanpunaisten seinien värisävyä.
Jos rakentaja käy valaisinliikkeessä tutkailemassa oikeaa värisävyä, täytyy muistaa että lukuisat eri tekijät vaikuttavat arvioon: huonelämpötila, valaistusvoimakkuus, vuorokaudenaika, jne. Se mikä vaikutti oikealta vaihtoehdolta kirkkaana kesäpäivänä ei välttämättä tunnukkaan hyvältä enää talvi-illan hämäränhyssyssä. Kirkkaassa valossa sinertävämpi sävy tuntuu luonnollisemmalta kun taas matalilla valaistustasoilla lämmin sävy miellyttä useimmiten eniten.
Nykyisin on saatavilla myös valonlähteitä, joissa kytkintä naksuttelemalla voi valita eri värilämpötiloja. High end tuotteissa olisi sitten saatavilla myös portaatonta värilämpötilan säätöä. Ne ovat kuitenkin vielä toistaiseksi hinnaltaan tavallisen raksaajan ulottumattomissa. Itse otin toiseksi 'päävalaisimeksi' E27 kantaisen valaisimen. Arvelin, että tuon kannan valaisimia on markkinoilla jo niin paljon, että ledivalmistajat ryhtyvät todennäköisesti kehittämään kaikenlaisia kivoja lisäominaisuuksia E27 kantaisiin retrofit polttimoihin. Esim. Philipsillä on jo markkinoilla polttimo, jossa värisävyä ja kirkkautta voi säätää omalla kännykällään. Osramkin taisi juuri tuoda markkinoille vastaavan tuotteen. Hiukan parempiin valotehokkuuslukuihin olisi varmaankin päästy valmiilla ledivalaisimilla, mutta nyt voin rauhassa haeskella eri tuottajien spektripaketeista sopivaa polttimoa. Lisäksi polttimoita on hyvin saatavillä myös tulevaisuudessa. Vaikka ledien pitäisi olla pitkäikäisiä, valaisimissa on myös elektroniikkaa, joka näinä paivinä tuntuu olevan hyvinkin lyhytikäistä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti